Suomessa otetaan käyttöön tämän ja ensi vuoden aikana melkein 600 tuulivoimalaa. Voimaloiden kapasiteetti lisääntyy kumpanakin vuonna suunnilleen Olkiluodon nilkuttaen koekäytetyn kolmosreaktorin täyden 1 600 megawatin tehon verran.
Outokummun Tornion terästehdas on Suomen suurin yksittäinen sähkönkäyttäjä. Tehtaan alueella on myös yhtiön omia tuulivoimaloita. Kuva: Vesa Ranta/ Sanoman Arkisto
Tänä vuonna valmistuu yhteensä 340 tuulivoimalaa, joiden sähköntuotannon kapasiteetti on 1 800 megawattia, kertoo Suomen tuulivoimayhdistys ry. Näistä tuotannossa on yhdistyksen toimitusjohtajan Anni Mikkosen mukaan jo 154.
Kesäkuun lopussa Suomessa oli 1 112 tuulivoimalaa, joiden oli kapasiteetti noin 4 gigawattia eli 4 000 megawattia.
Energiateollisuus tekee tänä vuonna enimmät teollisuuden investoinnit, sillä ne yltävät Energiateollisuus ry:n johtajan Pekka Salomaan mukaan 3,5 miljardiin euroon.
”Tästä tuulivoiman osuus on 2,2–2,3 miljardia euroa”, Anni Mikkonen sanoo.
Mikkosen mukaan tuulivoimaan investoidaan Suomessa noin 6 miljardia euroa vuosina 2022–25. Ensi vuonna valmistunee noin 250 voimalaa, joiden teho on 1 500 megawattia. Vuonna 2024 tuotantoon tulee vähintään 140 voimalaa.
Tahti ei hiljene aivan heti. Kantaverkkoyhtiö Fingridin arvion mukaan tuulivoiman sähköntuotantokapasiteetti nousee vuonna 2030 peräti 21 gigawattiin eli 21 000 megawattiin. Tänä vuonna luku on noin neljäsosa. Tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli viime vuonna 9 prosenttia.
Tuulivoimayhdistyksen mukaan eri vaiheessa olevia yksittäisiä maatuulivoimalahankkeita on 335. Niissä on peräti 6 859 voimalaa ja yli 53 000 megawatin teho, mikä on kasvanut viidenneksen keväällä tiedossa olleesta luvusta.
Suunnittelussa olevissa 13 merituulivoimahankkeessa voimaloita on yli tuhat. Niiden kapasiteetti on lähes 13 500 megawattia.
Hankkeista vain osa toteutuu. Esimerkiksi esisuunnittelussa olevista voimaloista etenee suunnilleen 30 prosenttia, ja jos alueet elävät kaavoituksen aloittamiseen asti, noin puolet päätyy jatkoon. Toteutumiseen asti etenevä hanke kestää keskimäärin 5–8 vuotta.
Sata voimalaa Pirkanmaalle
Suomeen suunnitteilla olevista voimaloista vain 1,3 prosenttia on Pirkanmaalla. Kappalemäärinä se tarkoittaa noin sataa voimalaa.
Edelleen lähes puolet voimalasuunnitelmista osuu Pohjois-Pohjanmaalle. Voimalakartta on hiljakseen levinnyt länsirannikolta sisämaahan. Etelä-Suomessa rajoituksia asettaa muun muassa tiheä asutus.
Rakenteilla olevista tuulivoimapuistoista suurin on Keski-Pohjanmaan Lestijärvellä. Sinne pitäisi ensi vuoden aikana valmistua 69 voimalan puisto, joka tuo alueelle 240-metriset rakennelmat.
Entä kuluttaja?
Tiistaina aamupäivällä Tampere-Pirkkalassa yritti puhaltaa luoteistuuli, mutta sen voima ja nopeus riittivät vaatimattomaan kahteen metriin sekunnissa. Tuolloin Suomessa tehtiin tuulesta sähköä vain reilun 300 megawatin teholla.
Lokakuussa tuulivoimalla tuotettiin sähköä keskimäärin 1 806 megawattia. Heikoimmillaan luku jäi 15 megawattiin ja kovimman puhurin aikana huippu nousi 3 567 megawattiin.
Tuulettomuus näkyy. Kun Suomessa ei tuule, sähkön hinta nousee. Tiistaina hintataso oli yli kolminkertainen Ruotsiin nähden ja kovempi kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa.
”Tuulivoima on tänä vuonna mahdollistanut sen, että sähkö on ollut edes välillä Suomessa halpaa”, sanoo Pekka Salomaa.
Kuluttaja joutuu jatkossa tottumaan sähkön suuriin ja nopeisiin hinnanvaihteluihin. Sähkö on ollut kulutuksen vaihdellessa halvinta öisin ja kalleinta päivisin, mutta tilanne voi tuulivoiman tuotanto-osuuden kasvaessa muuttua.
”Halvimmat tunnit voivat olla myös päivällä, jos silloin on tuulisinta”, Salomaa sanoo.
Kulutuksen optimointi halvimman hinnan ajoille voi siten mutkistua. Toistaiseksi pörssisähkön käyttäjä on käytännössä ajoittanut kulutusta yöaikoihin mahdollisuuksiensa mukaan. Jos hinta alkaa elää vuorokauden sisällä nykyistä enemmän, voi erilaisille kulutusta hinnan mukaan optimoiville ohjausjärjestelmille tulla lisää kysyntää. Lähde: Aamulehti
