Pohjanmaan energiaklusteri kasvaa ja voi tulevaisuudessa sisältää akkuteollisuuden lisäksi vetyteollisuutta. Ne täydentävät toisiaan hyvin, sanoo professori Peter Lund.
Pohjanmaa hyötyy nyt siitä, että monet kunnat ovat satsanneet voimakkaasti tuulivoimaan viime vuosina. Ilman tuulivoimaa suunnitelmat suurista vetylaitoshankkeista Kristiinankaupunkiin ja Kokkolaan eivät olisi mahdollisia, sanoo Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund Yle Svenskan haastattelussa.
– Vety- ja ammoniakkituotanto vaatii edullista sähköä. Ydinvoima on aivan liian kallista, mutta tuulivoima – meidän edullisin energiamuotomme – edistää ja houkuttelee tällaisia investointeja Suomeen.
Vedyn tuotanto vaatii paljon energiaa, mutta Lund ei ole huolissaan energian riittävyydestä Suomessa, vaikka maahan rakennettaisiin useita vetylaitoksia.
– Sähköstä ei tule pulaa, vaan ehkä jopa ylitarjontaa. Siksi paljon sähköä käyttävien vetylaitosten kaltaiset investoinnit ovat tervetulleita. Ne tasoittavat tuulivoimatuotannon vaihteluita ja tasapainottavat energiajärjestelmää epäsuorasti.
Vety- ja akkuteollisuus tukevat toisiaan
Vaasan seutu on jo pitkään ollut tunnettu energiaklusterina, joka kiinnostaa monia akkuteollisuuden toimijoita.
Nyt myös vetyteollisuus voi saada jalansijaa Pohjanmaalla, eivätkä alat Lundin mukaan kilpaile keskenään.
– Vetyteollisuus itse asiassa täydentää akkuteollisuutta. Energian varastoinnin näkökulmasta akut edustavat lyhytaikaista varastointia, kun taas vedyn suhteen puhutaan pitkäaikaisesta varastoinnista, koska kyseessä on polttoaine, jota voidaan varastoida pitkäksi aikaa.
Toistaiseksi käytännössä vain kevyet ajoneuvot voivat hyödyntää akkuja tehokkaasti, kun taas raskaampi kalusto vaatii muita ratkaisuja vähentääkseen hiilidioksidipäästöjään. Siinä vihreällä energialla tuotettu vety astuu mukaan kuvaan.
– Vety on hieman hankalaa käsitellä, mutta se on helppo jalostaa esimerkiksi synteettiseksi polttoaineeksi, sanoo Lund.
Hänen mukaan teollisuudessa ja kuljetusalalla vety ja vetyteknologia näyttelee nyt ja tulevaisuudessa hyvin tärkeää roolia.
Osaajien koulutukseen satsattava
Pohjanmaalla on kapasiteettia sekä akku- että vetyteollisuuden tarpeisiin, mutta haasteena Lund näkee riittävän osaajajoukon löytämisen.
– Sitä Vaasan seudulla pitäisi miettiä. Koulutusjärjestelmää pitää suunnata uusiksi, niin ammattikouluissa kuin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, jotta saadaan osaavaa ja pätevää työvoimaa tälle alalle.
Akkuteollisuuden suhteen ensimmäisiä askelia on jo otettu, kun Centria ammattikorkeakoulu aloitti syksyllä Kokkolassa akkutekniikan muuntokoulutuksen insinööreille.
Samaa tarvitaan vetyteollisuudessa, sanoo Peter Lund. Hän uskoo vahvasti vedyn tulevaisuuteen Suomessa.
– Saksassa arvioidaan, että alalle syntyy miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Suomessa työpaikkoja voi arvellal syntyvän 50 000 – 60 000. Lähde:Yle
