Veitsiluodon sahan tehtaanjohtaja Mika Kuuselan mukaan tulevaisuus vaikuttaa hyvältä. Sahaan investoidaan, alalla on vihreä imago ja tukkipuuta riittää kilpailukykyiseen hintaan.
Metsäyhtiö Stora Enso investoi kolme miljoonaa euroa Kemissä sijaitsevaan Veitsiluodon sahaan.Investoinnilla parannetaan hakkeiden varastointia ja automatisoidaan energiajakeiden kuljetusta.Se valmistuu ensi syksynä. Sillä ei ole henkilöstövaikutuksia. Kemistä sivuvirrat kuljetetaan Ouluun.
– Hakkeet menevät pakkauskartonkiin. Kuori ja puru menevät biopolttoaineena energiantuotantoon, kertoo Veitsiluodon sahan tehtaanjohtaja Mika Kuusela.
Puurakentaminen sitoo hiiltä
Kuuselan mukaan tiistaina sata vuotta täyttävän sahan tulevaisuus vaikuttaa hyvältä.
– Sata vuotta on toimittu ja uskotaan, että toiminta jatkuu seuraavaa satalukua kohti. Näköpiirissä ei ole mitään sellaista, miksi täällä ei sahattaisi pitkäänkin jatkossa, Kuusela sanoo.
Kuuselan mielestä yksi sahatavaran valtti on ympäristöystävällisyys.
– Näen, että tämä on vihreää toimialaa siinä mielessä, että puurakentaminen on lisääntynyt ja lisääntymässä ja hiili varastoituu puurakenteeseen. Imago on positiivinen nyt ja tulevaisuudessa varmaan lisääntyvissä määrin.
Veitsiluodon saha keskittyy tiheäsyisen mäntysahatavaran tuotantoon. Sitä käytetään pääasiassa puusepänteollisuudessa.
Loppukäyttökohteita ovat esimerkiksi ikkunat, ovet ja huonekalut. Valtaosa Veitsiluodon tuotannosta menee vientiin, päämarkkina-alueet ovat Pohjois-Afrikka, Japani ja Eurooppa.
Sahatavaran kysynnälle ennustetaan kasvua
Kuusela kertoo, että globaalisti sahatavaran käytön ennustetaan kasvavan.
– Uskon, että kysyntää riittää.
Veitsiluodossa tuotantomäärää voidaan nostaa helposti.
– Meillä on kuivauskapasiteettia olemassa isompaakin tuotantoa varten jo valmiiksi. Aikanaan täällä on sahattu enempikin. Mikäli markkinatilanne antaa myöten niin, mahdollisuuksia on sahata enemmänkin.
Paperi- ja sellutehtaan sulkemisella vain vähäistä vaikutusta
Stora Enso on sulkenut Veitsiluodon paperi- ja sellutehtaan. Kuuselan mukaan sulkemisen ainoa vaikutus on ollut se, että sivuvirrat kuljetetaan nyt Ouluun.
– Synergiat jatkuvat edelleen. Oulun tehdas on kohtuullisen lähellä. Pohjois-Suomen hankinta-alue on laaja alue. Tukit ohjautuvat sahalle niin kuin ennenkin ja kuitupuu menee Ouluun. Puuvirroissa ei ole ollut merkittävää muutosta.
Tukkipuuta riittää kilpailukykyiseen hintaan
Pohjois-Suomessa on menossa isoja puun tarvetta lisääviä investointeja. Metsä Group investoi Kemiin ja Stora Enso Ouluun. Puun saatavuuteen vaikuttaa myös se, että Venäjältä ei puuta tuoda. Myös puun käyttö lämmitykseen on ollut kasvussa.
Kuusela ei ole kuitenkaan huolestunut puun saatavuudesta eikä hinnasta.
– Puun käyttö lisääntyy ja se tuo luonnollisesti metsästä tukkeja, joita me jalostamme. Sen suhteen olemme hyvinkin luottavaisia. Luotan siihen, että Pohjois-Suomen hankinta-alueelta saadaan tukkia kilpailukykyiseen hintaan.
EU:ssa tekeillä oleva ennallistamisasetus on saanut Suomessa paljon huomiota. Kuusela ei näe uhkia myöskään EU:n suunnalta.
– Näin näkisin, että ei ole vaikutusta meidän sahalle.
Veitsiluoto on Suomen ensimmäinen valtion perustama vientisaha
Metsähallituksen perustaman sahan toiminta käynnistyi 22. marraskuuta päivälleen sata vuotta sitten. Käynnistyessään se oli Suomen ensimmäinen valtion perustama vientisaha.
Sahan käynnistäminen kohensi valtion taloutta, lisäsi metsänomistajien tuloja ja paransi metsänhoidon tasoa, sillä ennen sitä iso osa Lapissa hakatusta puusta vietiin Ruotsiin poltettavaksi kivihiilenä kaivosteollisuudessa.
Nykyään sahalla työskentelee kuusikymmentä henkilöä ja sahan kapasiteetti on 200 000 kuutiometriä vuodessa.
Tuotantoennätys sahalla tehtiin vuonna 2004, jolloin vuosituotanto oli yli 300 000 kuutiometriä.
Eniten saha työllisti 1930-luvulla, jolloin siellä työskenteli kesäisin 800–900 henkilöä ja talvisin noin puolet kesää vähemmän.Lähde:Yle Aiheesta enemmän:Kemin suljetun paperitehtaan tilalle tulee tekstiilin kierrätykseen erikoistunut tehdas, tietää 270 uutta työpaikka
