Fingridin voimajärjestelmän käytön johtaja Tuomas Rauhalan mukaan kiertävien sähkökatkosten todennäköisyyttä ensi talven aikana on mahdotonta ennustaa.

Sähköpulatilanteessa katkoja toteutettaisiin kahden tunnin ajanjaksoissa alueittain. Jakeluyhtiöt valitsevat alueet priorisoiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä alueita, kuten sairaaloita ja niiden lähialueita.

Ennustamisen mahdottomuus johtuu kolmen ison merkittävän tekijän ennakoimattomuudesta. Sähköpulaan vaikuttavat olennaisesti talven kylmyys, tuontisähkön saatavuus ja suomalaisen tuotannon toimivuus.

”Suomalaisen tuotannon osalta keskeinen kysymys on se, miten Olkiluoto 3:n käyttöönotot jatkuvat ja siitä varmasti kaikki odottavat tietoa”, Rauhala kommentoi maanantaina.

Etelä-Ruotsin tuontisähköön aiheuttaa epävarmuutta paikallisen markkinatilanteen lisäksi sähkömarkkinoiden tilanne Keski-Euroopassa.

Etelä-Ruotsissa yksi ydinvoimalaitoksista on ollut pois käytöstä jo pidempään, mikä on lisännyt epävarmuutta. Toisaalta Etelä-Norjan hyvä vesitilanne on parantanut tilannetta viime kuukausina.

Ennaltaehkäisy tärkeää

Kiertäviä sähkökatkoja ja sähköpulatilannetta pyritään ennaltaehkäisemään mahdollisimman paljon esimerkiksi tiedottamalla käyttäjille sähkönsäästön tärkeydestä ja mahdollisista toimenpiteistä.

Rauhalan mukaan syksyn aikana tietoa on saatu kiitettävästi eteenpäin, vaikkei kaikkia sähkönkäyttäjiä olekaan ehkä vielä tavoitettu.

”Sähkön säästöä esimerkkinä käyttäen, [viestintä ja tiedottaminen] ovat oikeasti saaneet aikaan vaikuttavia muutoksia.”

Rauhala toivoo viestinnän saavuttavan loputkin sähkönkäyttäjät viimeistään ennen tammikuun todennäköisiä pidempiä pakkasjaksoja.

Tiedotusaikataulu tilannekohtainen

Mikäli sähköpula realisoituisi ja katkoihin jouduttaisiin turvautumaan, Rauhalan mukaan siitä pyrittäisiin tiedottamaan mahdollisimman ajantasaisesti ja avoimesti. Tiedotuksen nopeus riippuu kuitenkin siitä, minkälaisesta tilanteesta on kysymys.

”Jos on hitaasti kehittyvä pakkasjakso, eikä ole isompia häiriöitä tuotannossa tai tuonnissa, ennakkoviestintä toteutuu 12 tuntia ennen tai jopa hieman aiemminkin. Mutta jos kiristyneessä tilanteessa tulee häiriö, kuten äkillinen vikaantuminen tuotantolaitoksella tai tuontiyhteydellä, se voi johtaa siihen, että meillä on välittömästi hyvin hankala tilanne käsissä ja meidän täytyy keskittyä ensin sen hoitamiseen.”

Rauhalan mukaan sähköpulatilanne voi kehittyä hyvinkin nopeasti, jopa kymmenissä minuuteissa.

Käytännössä Fingrid pyrkii arvioimaan tilannetta mahdollisimman hyvin jo edellisenä päivänä, jolloin viimeistään iltakuuden aikoihin saadaan seuraavan päivän suunnitelmat sähkön tuotannosta ja kulutuksesta.

Todellisuudessa sähkökatkojen tarve tiedetään tarkasti vasta kyseisellä hetkellä, kun nähdään ovatko säästötoimenpiteet ja ennakkoviestintä toimineet ja kulutus laskenut riittävästi vastaamaan tuotantoa.

”Ennakkoviestinnän tarkoitus on nimenomaan se, että aktivoitaisiin toimijoita siten, että vaikka ennusteissa ja suunnitelmissa tilanne näytti haastavalta, niin käytännössä kiitos sähkönkäyttäjien toimenpiteiden, se haastava tilanne ollaan onnistuttu välttämään”, Rauhala kertoo.

Varakeinona vapaaehtoiset

Uutena varautumiskeinona sähkökatkoihin on otettu käyttöön vapaaehtoisen säätöjärjestelmän malli.

Rauhalan mukaan vapaaehtoisiksi on ilmoittautunut kymmeniä yrityksiä ja muita toimijoita, jotka ovat poikkeustilanteessa valmiita hetkeksi tarjoamaan omaan käyttöön hankkimansa varageneraattorit koko Suomen sähköjärjestelmän hyödyksi.

”Kokonaistehoissa puhutaan jopa useista sadoista megawateista, joita tämän keinon kautta saataisiin käyttöön”, Rauhala kertoo.

Malli tuotiin julkisuuteen 9. marraskuuta, ja yhteydenottoja vapaaehtoisilta tulee Rauhalan mukaan edelleen. Lähde:Te