Miten lämpöpumppujen omistajien kannattaa toimia sähkökatkojen aikaan? Entä voisiko lämpöpumpuilla helpottaa sähkön riittävyyttä koko maassa siirtämällä kulutusta yöaikaan?

Ensinnäkin sähkökatkot eivät periaatteessa ole erilaisille lämpöpumpuille ongelma. Silti kuluttajan kannattaa ennen ja jälkeen katkon olla tarkkana, jos kotona on maa-, ilma-, poistoilma tai ilma-vesilämpöpumppu.

”Lämpöpumput ovat pääsääntöisesti jo pitkään olleet sellaisia, että katkon jälkeen ne lähtevät toimimaan normaalisti samoilla asetuksilla. Mutta vikatila saattaa laitteeseen silti joskus tulla jostakin syystä. Kannattaakin aina sähkökatkon jälkeen katsoa, ettei laite ole mennyt vikatilaan eikä laitteeseen ole jäänyt hälytyksiä päälle”, sanoo Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.

Esimerkiksi maalämpöpumpussa vikatila voi näkyä laitteen näytössä vilkkuvana hälytysilmoituksena. Monissa uusissa pumpuissa on myös etäohjaus kännykän tai tietokoneen kautta, jolloin hälytykset voivat tulla kännykkään.

Talon lämmitys jatkuu vikatilassa automaattisesti sähkövastuksilla, joka luonnollisesti tulee moninkertaisesti kalliimmaksi kuin lämmitys lämpöpumpulla.

Hälytyksen voi kuitenkin tavallisesti itse poistaa helposti.

”Hälytys poistuu yleensä käynnistämällä pumpun uudelleen. Ellei se poistu, on vähintään otettava puhelu ammattilaiselle”, kertoo Hirvonen.

Parempi sammuttaa itse

Hirvosen mukaan on harvinaista, että sähkökatkot aiheuttavat lämpöpumpuille ongelmia. Laitteet pitävät kuitenkin enemmän siitä, että ne sammutetaan kytkimestä hallitusti kuin että sähköt yllättäen katkeavat.

Siksi pumppu kannattaakin käydä itse sammuttamassa etukäteen, jos tietää suunnitellun sähkökatkon olevan tulossa.

Tässä tapauksessa on vastaavasti sähkökatkon jälkeen muistettava käynnistää pumppu uudelleen ja tarkistettava normaali toiminta.

Sähkökatkot eivät haja-asutusalueilla ole tavattomia, mutta Hirvosen mukaan ongelmia niistä on tullut lämpöpumppuihin vähän.

Toisaalta markkinoilla on myös ilma-vesilämpöpumppuja, joille sammuminen kovilla pakkasilla pitkäksi aikaa ei ole eduksi. Asia liittyy esimerkiksi siihen, että ulkona oleva kompressori rasittuu uudelleenkäynnistymisestä kylmässä. Sama asia liittyy ilmalämpöpumppuihin koska kompressori on ulkona.

Vesi myös kiertää joissain ilma-vesilämpöpumpujen malleissa ulkokautta ja sen pitää pysyä sulana. Tämä on lisäriski, jos sähkökatko pitkittyy. Ilma-vesilämpöpumppu ottaa talteen lämpöä ulkoilmasta ja siirtää sitä lämmitys- ja käyttöveteen.

Pörssisähkö voi tehdä maalämpöpumpun käynnistelystä kannattavaa

Maalämpöpumpun kompressori sen sijaan on lämpimissä sisätiloissa. Lisäksi osa pumpuista on on-off -malleja, jotka käynnistyvät päivittäin useasti uudelleen joka tapauksessa.

Maalämpöpumpun omistaja voikin säästää rahaa ja auttaa sähkön riittävyyttä järjestelmässä siirtämällä kulutusta yöaikaan eli pois huippukulutuksen hetkiltä aamu- ja iltapäivällä.

Maalämpöpumpun voi siis sammuttaa päivän ajaksi ja antaa sen käydä illalla ja yöllä.

”Ei sille mitään estettä ole. Pumppu ei vain silloin lämmitä käyttövettä ja lämmitysvettä”, Hirvonen sanoo.

Rahan säästöä kuluttajalle tulee pumpun sammuttamisesta ja käynnistämisestä kuitenkin vain siinä tapauksessa, että hänellä on pörssisähkösopimus. Tällöin pumppu kävisi siis ilta- ja yöaikaan, jolloin pörssisähkö on tyypillisesti halvempaa.

”Joissain uusissa pumpuissa on automaatiota, joka ohjaa pumppua pörssisähkön hinnan perusteella”, Hirvonen sanoo.

Jos sähkö on kiinteän hintaista, ei rahallista säästöä tule, mutta toki sähköjärjestelmälle on hyötyä, kun kulutus siirtyy yöaikaan eli huippukuormat madaltuvat. Näin lämpöpumpun omistaja voi osaltaan estää sähkön riittävyyden eli järjestelmän ongelmia.

Terve järki syytä muistaa

Tietysti tällainen sammuttelu vaatii kuluttajalta tarkkuutta. Jos maalämpöpumpun sammuttaa pakkasella ja lähtee matkoille, on seurauksena putkien jäätyminen ja kallis remontti. Jos kuitenkin tietää olevansa kotona, huomaa unohduksen, kun sisällä viilenee.

Hirvonen muistuttaakin, että lämpöpumppujen sammuttelussakin kannattaa käyttää tervettä järkeä ja miettiä syntyykö säästöä ja hyötyä todella. Esimerkiksi ilma-vesilämpöpumpun käyttöikää sammuttelu saattaa lyhentää, koska kompressori joutuu käynnistymään uudelleen kylmässä ulkotilassa.

Ilmalämpöpumpun sammuttaminen puolestaan tuskin ylipäätään kannattaa, jos talo samaan aikaan lämpenee kalliimmalla tavalla eli suoralla sähkölämmityksellä.

Poistoilmalämpöpumppu hoitaa talon lämmityksen ja ottaa lämpöä poistoilmasta. Tällaisen laitteen sammuttaminen pysäyttää samalla myös ilmanvaihdon. Siksi laitteen pitäminen sammuksissa pitkiä aikoja vaikuttaa sisäilman laatuun.

Käytännössä lattialämmityksellä tai vesikiertoisilla pattereilla varustettu talo ei vielä päivän aikana paljon viilene, vaikka maalämpöpumppu olisi sammuksissa. Käynnistyttyään pumpulla on taas sitäkin enemmän töitä lämmitys- ja käyttöveden lämmityksessä.

Pakkasella voi tosin olla, että pelkkä yöllinen lämmitys ei riitä, vaan talo viilenee.

Maalämpöpumpun käynnistämisen ja sammuttamisen ei pitäisi laitteelle aiheuttaa ongelmia. Osa pumpuista on on-off -laitteita, jotka käyvät jaksoissa eli sammuvat ja käynnistyvät useita kertoja vuorokauden aikana.

”Käynnistymisiä tulee joka tapauksessa pumpun kompressorille paljon”, Hirvonen sanoo.

Osa pumpuista on puolestaan varustettu invertterillä, jolloin pumppu käy jatkuvasti, mutta teho vaihtelee tarpeen mukaan. Hirvonen ei pidä ongelmana myöskään tällaisen laitteen sammuttamista vaikkapa päivän ajaksi. Lähde:Te