Maanantaina 5.12. alkavalla viikolla Suomessa on työviikossa ”reikä”, kun tiistain itsenäisyyspäivä on juhlapäivä. Sikäli kuin itse kullekin mahdollista on, monet pyrkivät saamaan myös maanantain vapaaksi.

Suomen viikko ei ole kuitenkaan mitään verrattuna Espanjaan. Siellä päin ensi viikko on uskomattoman risainen, sillä siihen mahtuu kaksi vapaapäivää – eivätkä ne ole peräkkäisiä, vaan tiistai ja torstai. Työpäiviksi jäävät maanantai, keskiviikko ja perjantai.

Kuudes joulukuuta on Espanjassa perustuslain päivä (día de la constitucion española) eli ikään kuin paikallinen kakkos-kansallispäivä. Varsinaista kansallispäivää Espanja viettää 12. lokakuuta.

Joulukuu 8. päivänä Espanja puolestaan hiljenee Neitsyt Marian perisynnittömän sikiämisen juhlaan. Päivän nimi (inmaculada concepcíon) ei viittaa Jeesuksen vaan Marian omaan sikiämiseen. Katolisen kirkon opin mukaan Maria oli perisynnistä vapaa, vaikka muuten saikin alkunsa niin sanotusti tavanomaisella tavalla.

Espanjassa nimitetään tiistaiksi tai torstaiksi sattuvan vapaapäivän ja viikonlopun välistä irtopäivää yleisesti ”sillaksi” (puente).

Peräkkäisistä siltapäivistä voidaan käyttää Espanjassa sanaa ”akvedukti” (acueducto). Tänä syksynä näin on kirjoittanut esimerkiksi sikäläinen talouslehti El Economista, joka ehdotti akveduktivapaiden ajaksi vaikkapa matkaa Andorraan.

Miten paljon espanjalaiset saavat töitä aikaan ensi viikolla, jää itse kunkin arvailtavaksi. Yksitoista vuotta sitten niin ikään El Economista arvioi akveduktin aiheuttavan 1,2 miljardin euron kansantaloudelliset tappiot, kun jotkin yritykset käytännössä sulkevat ovensa koko viikoksi.

Skaalattuna Suomen kansantalouden kokoon tämä vastaisi meillä 180 miljoonan euron tappioita.

Akveduktiviikko sattui Espanjassa edellisen kerran 2011 ja 2016. Seuraavan kerran sellaista vietetään vasta 11 vuoden päästä eli 2033.

Akveduktiviikkojen harvinaisuus johtuu siitä, että joulukuun kuudennen täytyy osua tiistaille, jotta viikonpäivät sattuisivat kohdalleen. Keskimäärin akveduktia vietetään Espanjassa seitsemän vuoden välein, mutta käytännössä väliaika vaihtelee 5–11 vuoden välillä sen mukaan, miten karkausvuodet rytmittyvät viikonpäivien kierron kanssa.

Espanjan ensi viikkoa reikäisempi työviikko ei ole edes teoriassa mahdollinen missään, missä noudatetaan viisipäiväistä työviikkoa. Pienempi määrä työpäiviä tietenkin on mahdollista – sitä sattuu Suomessakin eräinä vuosina jouluisin – mutta vapaapäivien erottamia arkipätkiä ei saa mahtumaan viiteen päivään enempää kuin kolme.

Espanjalaistyyppinen tripla-akvedukti on suomalaisessa nykyisessä juhlakalenterissa lähes mahdoton, mutta ei täysin. Jos helatorstai sattuu päivälle 3.5., on tiistaina wappupäivä, ja myös torstai on helatorstain takia vapaa. Tällöin pääsiäinen on 25. maaliskuuta. Näin kävi viimeksi 1951 ja käy seuraavan kerran 2035 ja 2046.

Erittäin pitkän eli ajan kuluessa akveduktiviikko sattuisi Suomen nykyisessä juhlakalenterissa keskimäärin suurin piirtein 50 vuoden välein, mutta hyvin epäsäännöllisin välein. Tätä lukua ei ole mahdollista laskea päässä yksinkertaisella kertolaskulla, vaan vastaus täytyy katsoa pääsiäispäivän päivämäärien empiirisestä jakaumasta.

Pienempi kahden sillan akvedukti sattuu meillä useammin: jos uudenvuodenpäivä osuu torstaille. Viimeksi näin kävi 2015 ja seuraavaksi 2026. Tällöin loppiainen on seuraavana tiistaina, ja siltapäivät osuvat eri viikoille viikonlopun molemmin puolin.Lähde:Te