Lumilinnakaupunki Kemi hakee uutta alkua matkailussa koronan jälkeen. Kemissä ei rakenneta suurta lumilinnaa sen korkeiden kustannusten vuoksi.
Kemi on tunnettu suuresta lumilinnastaan ja matkailujäänmurtaja Samposta. Kemin ensimmäinen lumilinna rakennettiin talveksi 1996 ja niitä ehdittiin tehdä yli kaksikymmentä.
Nyt lumilinnarakentaminen on tullut tiensä päätökseen, ainakin toistaiseksi.
Kemin matkailu ei lähde kilpailemaan kausilumilinnan rakentamisella. Toimitusjohtaja Jaakko Löppönen sanoo, että ison lumilinnan rakentaminen on kallista ja niitä alkaa olemaan jo useampia Lapissakin.
– Emme lähde kilpailemaan siitä, kenellä on kallein tai suurin lumilinna. Sen sijaan meidän ympärivuotisella lumilinnalla on nyt ensimmäinen normaali liiketoimintakausi ja nyt nähdään, miten se toimii, Löppönen sanoo.
Ympärivuotinen lumilinna on noin 400 neliömetrin kokoinen ja yhdeksän metriä korkea kylmätila, jossa on muun muassa jäästä tehtyjä veistoksia. Se sijaitsee lumilinna-alueen noin 3500 neliömetrin kokoisessa päärakennuksessa.
Lumi- ja jäärakentaminen on ollut keskeinen osa Kemin matkailun toimintaa ja sitä halutaan jatkaa rakentamalla lumilinna-alueelle talvipuisto.
– Haluamme tuoda esille aitoa talvista paikallista meininkiä, miten täällä nautitaan talvesta. Lumiukot, lasten lumilinnat, erilaiset liukumäet, lumipallojen heittely, lumilabyrintti, jäällä luistelu ja lumisilla rakenteilla kiipeilyä, Jaakko Löppönen toteaa.
Kemin matkailun päätuote on Sampo
Toimitusjohtaja Jaakko Löppösen mukaan Kemin matkailun ehdoton päätuote on jatkossa on jäänmurtaja Sampo.
Sampo on kuskannut turisteja särkemään jäätä ja kellumaan meressä vuodesta 1988 lähtien. Se on maailmalla yksi Suomen tunnetuimmista matkailutuotteista ja Sampo tuo yhtiön liikevaihdosta noin puolet.
– Tämä talvi näyttää hyvälle. Kansainvälisiä risteilyasiakkaita on tulossa noin 13 000. Olemme nopeasti palautumassa siihen tasoon, missä olimme ennen koronaa.
Matkailu on elpymässä, turisteja tulee Kemiin nyt useammalta markkina-alueelta. Isoja ryhmiä tulee esimerkiksi Israelista. Edelleen pienempiä ryhmiä tulee myös Aasiasta sekä Etelä-Euroopasta, saksankielisiltä alueita ja Iso-Britanniasta.
Nyt matkailuyhtiö on päättänyt panostaa lumisen linnan sijasta ympärivuotiseen lumilinnaan ja jäänmurtaja Sampoon.
Korona kuritti
Korona on kurittanut pahoin Kemin matkailu Oy:tä vuoden 2020 keväästä lähtien. Matkailijavirta tyrehtyi varsinkin Aasian suunnasta, josta suurin osa asiakkaista saapui vierailemaan matkailujäänmurtaja Sampolla ja lumilinnassa.
Kemin kaupunki on sijoittanut kokonaan omistamaansa matkailuyhtiöön rahaa viime vuosina melkoisesti muun muassa ympärivuotisen lumilinnan rakentamiseen ja Sampon kunnostamiseen. Matkailuyhtiöllä on velkaa pankille noin 7 miljoonaa euroa ja kaupungin myöntämiä lainoja noin 2 miljoonaa euroa.
Viimeksi tänä syksynä Kemin matkailu pyysi kaupunkia rahoittamaan yhtiötä miljoonalla eurolla, jotta se pystyy hoitamaan lainoja ja kehittämään toimintaa.
Jaakko Löppönen aloitti elokuun alussa Kemin Matkailu Oy:n toimitusjohtajana tilanteessa, jossa pandemian myötä yhtiön liikevaihto oli tipahtanut rajusti.
Hän näkee jo valoa tunnelin päässä. Yhtiön tavoitteena on nostaa liikevaihto miljoonasta eurosta viiteen miljoonaan lähivuosien aikana.
– Olemme päättyvällä tuplaamassa liikevaihtoa ja ensi vuoden liikevaihto näyttää jälleen siitä tuplaantuvan. Ensi vuonna tulemme nousemaan positiiviseen tulokseen.
Jaakko Löppösen mukaan matkailuyhtiön tasetta pitää vahvistaa, että tulevien vuosien toimintakyky säilyy.
– Tarkoitus on, että meidän liikevaihdollinen tavoite vuosille 2023–2026 tulee toteutumaan, ja se on nopea paluu pandemiaa edeltävälle tasolle. Minä lähden siitä, että tämä kaupungin sijoitus riittää nyt. Lähde: Yle
