Luonnonvarakeskus selvitti puuston kasvun alenemisen syyt, joita ovat metsien ikärakenne, kuivuus ja hakkuut. Hiilinieluvaje voi merkitä Suomelle miljardien eurojen laskua.
Suomi voi joutua ostamaan maankäytön nieluyksiköitä jopa 50–80 miljoonaan CO2-ekvivalenttitonnin edestä. Tällaisen arvion voi tehdä Luonnonvarakeskuksen (Luke) keskiviikkona julkaisemasta selvityksestä.
Laskun suuruutta voi haarukoida päästöoikeuden nykyhinnalla. Tällöin summa liikkuisi noin seitsemän miljardin euron tietämillä. Tosin päästöoikeuden nykyhinnasta ei voi tehdä pitkälle tulevaisuuteen tähtääviä johtopäätöksi. Luke ja maa- ja metsätalousministeriö eivät lähde vielä lukua arvioimaan.
Kuvio kytkeytyy EU:n Lulucf-asetukseen, jossa ensimmäinen tarkastelujakso osuus vuosille 2021–2025. Päästöt eivät saa ylittää nieluja kyseisenä aikajaksona.
Jos nielutavoite ei täyty, nieluyksiköt pitää ostaa EU-mailta. Vielä ei ole arviota siitä, onko nieluyksiköitä mahdollisesti saatavissa ja miten muut maat täyttävät samalla ajanjaksolla tavoitteensa. Tilanne realisoituisi vuonna 2027.
Nämä ovat metsien hiilinieluvajeen syyt
Metsät ovat edelleen nettonielu, mutta se oli laskenut niin alhaiseksi, ettei se kata muiden maankäyttöluokkien päästöjä.
Metsien nettonielun vähenemisen merkittävimmät syyt ovat puuston kasvun hidastuminen, hakkuumäärä ja uusi maaperäpäästöjen arviointitapa, todetaan Luken selvityksessä.
Luken mukaan mäntymetsien ikärakenne on kehittynyt siten, että kasvu alenee. Metsien ikärakenne, kaikki puulajit huomioiden, selittää noin viidenneksen valtakunnan metsien inventoinneissa (VMI12:n ja VMI13:n) välillä havaitusta 4,5 miljoonan kuutiometrin kasvun alenemasta.
Ikärakenteen puolesta puuston kasvu todennäköisesti pysyy nykyisellä tasolla tai voi edelleen hieman alentua lähivuosina.
Metsien hidastuneeseen kasvuun, etenkin mäntymetsissä, vaikuttaa myös kolme heikkoa kasvukautta vuosina 2018–2020.
Etelä-Suomessa nämä kasvukaudet ovat olleet poikkeuksellisen kuivia. Pohjois-Suomessa vain kasvukausi 2018 oli poikkeuksellisen kuiva, mutta vuosien 2019 ja 2020 kasvun tasoa on Pohjois-Suomessa heikentänyt männyn voimakas käpytuotanto.
Luke arvioi, että nykyisellä hakkuiden tasolla kasvu voi lähivuosina nousta vain, jos ympäristötekijät ovat suotuisat.
Kasvun kannalta Suomessa on tehty myös liian voimakkaita harvennushakkuita.
Jatkotoimia luvassa
Myös hakkuilla on roolinsa.Vuoden 2022 teollisuuspuun hakkuut olivat lokakuun loppuun mennessä kolme prosenttia alemmat kuin vuonna 2021, mutta loppuvuoden 2022 aikana hakkuiden kokonaismäärä voi saavuttaa viime vuoden tason.
Luken selvityksen mukaan kotimaisen puun käyttö on lisääntynyt ja lisääntynee lähivuosina edelleen teollisuuden uusien investointipäätösten sekä Venäjältä tapahtuneen puuntuonnin loppumisen myötä.
Luke arvioi, että metsien hiilinielu kaudella 2021–2025 jää 50–100 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia pienemmäksi kuin vertailutaso.
”Toteutuneen metsänielun ollessa 50–100 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia ja muusta maankäytöstä aiheutuvien päästöjen ollessa nykytasolla, joudutaan metsäjouston ja Suomen erillisjouston lisäksi hankkimaan puuttuvat yksiköt muilta jäsenmailta tai kompensoimaan taakanjakosektorin yksiköillä”, selvityksessä todetaan.
Selvityksessä tarve arvioidaan noin 50–80 miljoonaan CO2-ekvivalenttitonnin suuruiseksi.
Valtioneuvosto tulee tarkastelemaan selvityksen ja muiden kesällä 2022 sovittujen lisäselvitysten perusteella jatkoaskeleita. Lähde:US
