Automaattisen mittauksen lisäksi vaaditaan ihmisen arvio, ennen kuin kelivaroitus ilmestyy sähköiselle näytölle moottoritiellä. Aina ei mene nappiin, sillä rannikolla sää on vaikeasti ennustettavissa.
Miksi motarilla oli eilen 100:n nopeusrajoitus ja tänään 80? Nopeusrajoitusten säätäminen ajokelien mukaan ei ole arvanheittoa, päinvastoin.
Finntrafficin tieliikennekeskus saa tietoa melkein 500 automaattiselta tiesääasemalta ympäri Suomen maata. Laitteet mittaavat esimerkiksi tien pinnan lumen tai veden määrää sekä tien pinnan liukkautta.
Kun tiesääasema havaitsee, että keli on huono tai jopa vaarallinen, se ilmoittaa tieliikennekeskukseen, että keli on muuttunut. Automaattinen ehdotus esimerkiksi nopeusrajoitusten laskemisesta välähtää tieliikennekeskuksen työntekijän näytöllä.
– Keskuksessa tieliikenneoperaattori katsoo kamerasta ja toteaa, että näin on ja hyväksyy automaattisen ehdotuksen. Tai sitten hän toteaa, että huomio onkin virheellinen tai tilanne meni jo ohi, eikä hyväksy muutosta, tieliikennekeskuksen päällikkö Eero Sauramäki kertoo.
Noin 200 000 kelikameraa antavat keskukselle lisätietoa ajokeleistä. Tieliikennekeskus saa myös tietoa tien päältä liikkuvilta ammattiautoilijoilta.
Yleensä moottoritien normaali talvinopeus, 100 kilometriä tunnissa, lasketaan 80 kilometriin tunnissa silloin, kun ajokeli on heikentynyt. Jos tilanne on erittäin huono tai tiellä on esimerkiksi sattunut onnettomuus, nopeutta voidaan laskea esimerkiksi 60 kilometriin tunnissa.
Tieliikennekeskuksen tavoite on tehdä vaihtuvista nopeusrajoituksista mahdollisimman automaattisia, jotta ihmisten ei tarvitsisi ohjata niitä. Sauramäen mukaan täysin automaattiseen toimintaan on kuitenkin vielä matkaa.
– Tietty kohta voi näyttää hyvältä, mutta kilometrin päässä onkin huono keli. Kun nopeusrajoitus palautetaan takaisin sataseen, pitää olla varma, että keli on muuttunut koko tiellä eikä vain yhdellä pätkällä. Ei ole autoilijalle hyväksi, että nopeus vaihtuu tiheästi 80:n ja 100:n välillä.
Opasteet eivät poista kuljettajan vastuuta
Tienvarsiopasteiden sähköisillä näytöillä voi näkyä esimerkiksi teksti Huono ajokeli tai Paikoin liukasta.
Myös esimerkiksi tiellä liikkuvasta hirvestä voi varoittaa sähköisellä näytöllä, ja tunneleidenkin tilanteesta viestitään tienvarsiopasteilla.
Tieliikennekeskuksen Sauramäen mukaan viime viikkojen haastavilla ajokeleillä on hyvä, että sähköisiä näyttöjä voi käyttää.
– Seuraamme tilannetta ja teemme tiivistä yhteistyötä Ilmatieteen laitoksen kanssa, joten voimme myös varoittaa liikkujia ennakkoon.
Vaikka olosuhteista varoitettaisiin tai oltaisiin varoittamatta, vastuu sopivan nopeuden pitämisestä kuuluu kuitenkin jokaiselle rattia pitelevälle.
– Jos keli ei mahdollista ilmoitettua rajoitusnopeutta, nopeutta on laskettava.
Rannikolla säätä on vaikeampi ennustaa
Rannikkoa pitkin Uudenmaan ja Kymenlaakson halki kulkevalla Seiskatiellä eli E18-tiellä on vaihtuva nopeusrajoitus. Talvella moottoritiellä saa tavallisesti ajaa 100 kilometriä tunnissa, mutta jos ajokeli on huono, nopeusrajoitus voi olla 80 kilometriä tunnissa
Seiskatie on esimerkki haastavammasta tiestä vaihtuvien nopeusrajoitusten määrittelemisessä.
– Tekniikkaa kehitetään koko ajan. Mutta varsinkin rannikolla olosuhteet ovat vaikeasti ennustettavissa. Voi näyttää mereltä, että tulee lunta, mutta se tuleekin vetenä tai ei ollenkaan. Mantereella keliennuste on varmempi.
Välillä autoilijat hämmästelevät vaihtuvia nopeusrajoituksia, ja kysymykset ovat kantautuneet myös Sauramäen korviin.
– Meidän järjestelmä näyttää yleensä tiedot ihan kuten ne maastossa ovat.
Joskus teknisissä laitteissa voi kuitenkin olla vikaa. Esimerkiksi joulukuun lopulla Seiskatien nopeusrajoituksia jouduttiin muuttamaan manuaalisesti, koska pöllyävä lumi ja tuuli sotkivat mittauksia Lähde:Yle
