Wednesday, 2 December 2020
Facebook
Twitter

Aktiiviloma talvella

Hiihto ja laskettelu

Hiihtokeskukset

Yleistä hiihdosta
Hiihto on etenemistapa, jossa liu’utaan (yleensä lumella) eteenpäin suksilla ja usein lisäksi hallitaan liikkumista sekä työnnetään lisää vauhtia sauvoilla. Hiihto on alun perin kehitetty helpottamaan liikkumista talvella lumisessa maastossa. Nykyään hiihto on jakautunut useaksi alalajiksi, ja se on vakiinnuttanut paikkansa suosittuna liikuntamuotona. Nykyisestä urheiluluonteestaan huolimatta hiihtoa käytetään yhä myös vapaaseen liikkumiseen talvisen luonnon helmassa. Hiihto on aikain saatossa jakautunut erilaisiin urheilumuotoihin.
Laskettelu
Laskettelua voidaan pitää yleisnimityksenä kaikille talviurheilulajeille, joissa lasketaan lumen pinnalla rinteitä alaspäin. Laskettelu jakautuu useisiin erilaisiin lajeihin ja tekniikoihin. Yleisimpiä laskettelulajeja ovat:

  • Alppihiihto
  • Lumilautailu
  • Telemark
  • Freestylehiihto
  • Lasketteluvarusteisiin kuuluvat laskettelusukset tai lumilauta ja monot sekä mahdollisesti sauvat.

    Aktiivisuus Talvella

    Moottorikelkkailu

    Moottorikelkkailu, ice karting ja jäärata-ajot
    Moottorikelkkailu hohtavilla hangilla on monelle loman kohokohta. Voit vuokrata moottorikelkan tai osallistua ohjatulle kelkkasafarille. Vauhdin ystäville tarjolla on myös ice kartingia ja jäärata-ajoa.
    Moottorikelkkailu urilla
    Metsähallituksen urat ja kelkkailureitit
    Pohjolan kelkkareittikartta
    Viisi vinkkiä kelkkailijalle: 
    • Aseta ajonopeus kelin, maaston ja tilanteen mukaan.
    • Tutustu maastoon ja suunnittele reitti ennakkoon.
    • Valmistaudu matkaan kunnon kypärällä ja asiaankuuluvalla ajovarustuksella.
    • Paras pää kelkkailijallakin on selvä pää.
    • Ryhmässä liikkuessasi pidä riittävä etäisyys edellä ajavaan.

    Aktiivisuus Talvella

    Jääkiipeily

    Jääkiipeily eroaa tavallisesta kalliokiipeämisestä siten, että sitä harrastetaan talvella. Jäiset seinämät antavat omaa jännittävää kiipeily haastettaan. Kohteisiin kuulu esim. jäätyneet vesiputoukset tai muut seinämät, joiden yli virtaava vesi on jäätynyt.

    Aktiivisuus Talvella

    Pilkkiminen

    Mormuska
    Mormuskalla eli painokoukulla onkiva saa lähes aina jotain saalista. Pieni herkullinen mormuska, kansankielellä morri, syötteineen kelpaa lähes kaikille tavallisille saaliskaloille. Syötiksi kelpaa esimerkiksi kärpäsentoukka tai surviaissääskentoukka. Perusonkiminen morrilla tapahtuu aloittamalla pohjasta ja nostamalla värisyttäen hitaasti ylöspäin. Välillä morria pidetään paikallaan. Monesti tärppi tulee juuri silloin. Jollei kalaa kuulu, pudotetaan mormuska takaisin pohjaan ja prosessi uusitaan. Kilpailuissa mormuskaonkijan taivas koittaa silloin, kun kala liikkuu matalassa ja on haluton ottamaan muihin virityksiin. Vähäisen painonsa ansiosta mormuska uppoaa varsin hitaasti ja tuntuma kevyeen vieheeseen on syvältä ongittaessa kehno.

    Ketjupilkki
    Ketjukoukulla varustettu pystypilkki on ehkä perinteisin ja tunnetuin pilkkityyppi. Itse koukku on yleensä yksihaarainen ja pyytävyyden parantamiseksi siihen on lisätty värillistä liimamassaa. Ketjukoukku syötitetään usein kärpäsentoukalla tai kalansilmällä. Ketjupilkki toimii parhaiten kohtalaisen tai hyvän syönnin aikana. Mitä parempi syönti, sitä lyhyempää ketjua käytetään. Nk. värinäpilkki, joka on niittänyt mainetta heikon syönnin erikoispilkkinä, on ketjukoukulla varustettuna erinomaisen tehokas. Värinäpilkki eroaa tavallisesta pystypilkistä nimenomaan uinniltaan. Ylösnoston jälkeen pilkki heittäytyy kyljelleen ja värisee kapeahkossa putkessa alaspäin, keräten tehokkaasti uteliaat ahvenet ympäriinsä.

    Tapsipilkki
    Tapsipilkki koostuu siihen soveltuvasta pystypilkistä sekä siimatapsissa roikkuvasta morrista. Tapsi tehdään siimapätkästä. Sen pituus vaihtelee tilanteen ja syönnin mukaan. Tapsin normaalipituus on n. 10-20 cm. Tapsipilkki mahdollistaa hyvinkin pienikokoisen morrin käytön myös syvillä vesillä, kun pilkki toimii sekä painona että houkuttimena. Em. värinäpilkki toimii loistavasti myös tapsin kanssa. Tapsipilkkijän kalastustyyli on pitkälti sama kuin morripilkkijän, mutta välillä voidaan toki tehdä isompiakin kuulutusvetoja.

    Aktiivisuus Talvella

    Lumikenkäily

    Harrastelija oppii helposti lumikenkäilyn ja pääsee nauttimaan talviluonnon taiasta: reitin valinta ja mieli ovat vapaat hangella liikkuvalla. Korkeuserot, lumiolosuhteet ja etenemisnopeus tarjoavat haasteita lumikenkäilijän omien mieltymysten ja tavoitteiden mukaan. Jyrkkäpiirteinen ja vaihteleva metsä- ja tunturimaasto on lumikengin liikkuvan parasta ympäristöä. Metsähallitus merkitsee talveksi varsinaisia lumikenkäilyreittejä, joilla on helppoa tutustua lajiin. Usein ne johdattelevat kulkijan myös alueen hienoimmille luontokohteille. Ryhmässä liikuttaessa omien polkujen teko helpottuu, kun edellä kulkevat tasoittavat reitin jäljempänä tuleville ja uran aukaisijaa vaihdetaan sopivin väliajoin.

    Varusteet
    Lumikenkäilyssä tekniikan opiskelu ja välineiden valmistelu eivät vaadi paljon aikaa tai erityisosaamista. Lajia on erittäin helppo alkaa harrastaa. Lumikenkiä on monen mallisia. Tärkein ominaisuus on kengän pinta-ala suhteessa kulkijan kokoon. Suuret kengät kannattelevat paremmin pehmeällä kuljettaessa ja suurikokoista kulkijaa, ja pakkaantuneelle lumelle ja pienempikokoiselle kenkäilijälle riittää puolestaan pienempikin malli. Hyvä ominaisuus ovat myös kenkien pohjassa olevat jääpiikit, jotka varmistavat hyvän pitävyyden myös jäisellä alustalla ja jyrkissä rinteissä. Lumikengät kiinnitetään omiin kenkiin, joiden on hyvä olla lämpimät ja tukevat. Kannattaa myös varmistaa, että oma kenkä sopii hyvin lumikengän siteeseen. Varusteiksi lumikenkäretkelle voi lisäksi ottaa sauvat, jotka tehostavat liikkumista ja antavat tukea. Suurisompaiset sauvat toimivat parhaiten pehmeässä hangessa.

    Turvallisuus
    Lumikengillä retki suuntautuu usein merkittyjen reittien ulkopuolelle, joten reitin suunnittelu, kartta ja kompassi sekä kartanlukutaito ovat tarpeen. Eksyminenkin on mahdollista, mutta useimmiten omia jälkiä takaisinpäin seuraamalla lähtöpaikka löytyy, vaikka hämäräkin yllättäisi. Aktiivinen liikkuminen kylmissä olosuhteissa kuluttaa runsaasti energiaa, ja on hyvä ottaa mukaan välipalaa ja juomaa. Jäällä ja virtavesien äärellä on syytä olla kiinnittää erityistä huomiota turvallisuuteen. Erittäin jyrkissä rinteissä runsaslumisilla alueilla on hyvä muistaa myös lumivyöryn mahdollisuus.

    Aktiivisuus Talvella

    Luistelu

    Finland Ice Marathon

    Luistelu
    Luistelu on jäällä tapahtuvaa liikuntaa, jossa käytetään erityisesti tähän tarkoitukseen soveltuvia jalkineita eli luistimia. Luistimessa on joko kiinteä tai irrotettava metalliterä, joka liukuu kevyesti jään pintaa pitkin ja mahdollistaa siten nopean liikkumisen. Luistelun tekniikka on sittemmin siirtynyt myös hiihtourheiluun, jossa sitä kutsutaan luisteluhiihdoksi. Uusi luistelun muoto on myös rullaluistelu, jossa luistimessa on metalliterän asemasta pienet pyörät, jolloin luistelu on mahdollista myös asfaltilla tai muulla riittävän tasaisella alustalla.

    Luistelu tekniikat
    Luistelutekniikan perusteet on tärkeää opetella oikein, oli laji sitten jääkiekko tai taitoluistelu. Oikeassa luisteluasennossa koko vartalo tekee töitä ja luistimet ottavat kunnon tuntuman jäähän. Luistelu kehittää tasapainoa ja vahvistaa keskivartalon ja jalkojen lihaksia. Luistellessa myös lihasten hapenottokyky ja vartalon koordinaatio kehittyvät. Oikea luistelutekniikka helpottaa suoritusta ja ehkäisee nivelten vääränlaista kuormitusta. Luistimet kannattaa sitoa tiukasti erityisesti kengän alaosasta sekä nilkan kohdalta, jotta niillä saa hyvän tuntuman jäähän.

    Luistelupotku ja eteenpäin luistelu

    • Potku lähtee lantion alta ja suuntautuu takaviistoon. Liukuvaiheessa paino on kokonaan liukuvalla jalalla.
    • Potkun jälkeen jalka palautetaan vartalon alle, jossa vaihdetaan paino jalalta toiselle jalalle ja aloitetaan uusi potku.
    • Kädet rytmittävät jalkojen liikettä. Liukuvan jalan ristikkäinen käsi tuodaan keskivartalon eteen samalla, kun ylävartalo kiertyy hieman liukuvan jalan suuntaan.

    Aktiivisuus Talvella

    Avantouinti

    Avannossa veden lämpötila on nollan paikkeilla. Avantouinti vaikuttaa ruumiin stressihormoneihin. Stressi vähenee, itsevarmuus lisääntyy, unenlaatu paranee ja fyysispsyykkinen vireystila kohoaa. Yleisten uskomusten mukaan avantouinti auttaa muun muassa astmaan, verenkiertovaikeuksiin, nivelreumaan, MS-tautiin, fibromyalgiaan ja nivelkulumista johtuviin kipuihin. Lisäksi avantouimarit kertovat hengitystieinfektioiden ja yleisen terveydentilan parantuneen. Avantouinnin vaikutukset vaihtelevat yksilöllisesti. Jokainen voi itse päättää, montako kertaa käy avannossa, kauanko avannossa viipyy ja käykö saunassa avannon yhteydessä. Ruumiinlämmön täytyy hieman laskea, joten avantoon ei saa mennä suoraan saunasta. Kuumasta saunasta jääkylmään avantoon hyppääminen rasittaa voimakkaasti sydäntä ja verenpaineen vaihtelu saattaa aiheuttaa huimausta, mutta perusterveelle ihmiselle avantouinti ei ole holkkäämistä tai hiihtämistä haitallisempaa. Ennen avantoon menoa on syytä lämmitellä lihaksistoa. Vilustumisen ehkäisemiseksi lopuksi kannattaa pukeutua lämpimästi. Kylmä lisää tulehdusta hillitseviä tekijöitä veressä.

    Huomioitavaa:

    • Konsultoi lääkäriä, jos epäilet terveyttäsi. Avantouinti ei sovi esimerkiksi sydämen vajaatoiminnasta tai vaikeasta astmasta kärsiville.
    • Käy saunassa ennen avantoa (ei ole välttämätöntä)
    • Hanki uimatossut jalkojen suojaksi.
    • Älä nauti alkoholia ennen avantouintia tai sen aikana.
    • Säännöllinen uinti toimii parhaiten. Käy avannossa pari kertaa viikossa.
    • On syytä muistaa, että kulkutiet ja portaat voivat olla liukkaita. Varovaisuus on tarpeen.
    • Avantoon ei saa hypätä pää edellä. Pään kastelusta saattaa aiheutua alilämpöisyys.
    • Voit pidentää uima-aikaa parista sekunnista pikku hiljaa aina reiluun puoleen minuuttiin asti.  Avannossa vietetty aika on kuitenkin yksilöllistä ja harkinnanvaraista. Aluksi kannattaa vain kastautua, sillä tottumattomalle kylmä vesi saattaa aiheuttaa hengityksen salpautumista.

    Aktiivisuus Talvella

    Lumilautailu

    Lumilautailu tapahtumat

    Lumilautailu on alppihiihdon kaltainen laskettelu- ja talviurheilulaji, jossa käytetään välineenä lumilautaa. Lumilauta koostuu varsinaisesta laudasta sekä siteistä ja kengistä, joilla lautailijan molemmat jalat kiinnitetään lautaan. Lumilautailu on yleistynyt huomattavasti 80-luvulta alkaen. Olympialajiksi tulivat vuonna 1998 lumilautailun lajit halfpipe ja suurpujottelu, joka sittemmin korvautui parisuurpujottelulla.

    Lumilautailutyylit

    Rinnelasku

    Perinteinen rinnelasku (vapaalasku, freeride) on suosituin laskettelutyyli lumilaudalla. Rinnelasku tarkoittaa kaikenlaista peruslaskemista rinteessä. Rinnelasku sopii aloittelijalle parhaiten. Rinnelaskuun ei kuulu temppujen tekemistä eikä välttämättä hyppimistä. Aloittelijan kannattaa aloittaa rinnelasku laskemalla laudan kanteilla lumilauta poikittain, luisumalla menosuuntaan.

    Freestyle

    Freestyle laskeminen tarkoittaa kaikkea laskemista, johon kuuluu temppujen tekemistä lumilaudalla. Temppuja voi tehdä ilmassa ja lumessa. Maassa tehtävät temput voivat olla esimerkiksi kaidetta pitkin liukuminen. Ilmassa suoritettavat temput koostuvat pyörimisestä, laudasta otettavista otteista eli grabeista, sekä muista liikkeistä. Suurin osa nykyään valmistettavista lumilaudoista on freestyle-laskemiseen sopivia. Freestylerinnettä kutsutaan streetiksi ja kilpailulajia streetillä slopestyleksi. Lumilauta-freestylessä temppuja voi tehdä rinteen lisäksi lumilautaparkeissa lumikourussa (pipe), isoissa hyppyreissä (boxit) ja kaiteissa (reilit).

    Ratalasku

    Ratalasku (alpine Snowboarding, nykyisin myös carving) tarkoittaa nopeaa laskemista, jossa tehdään mahdollisimman leikkaavia käännöksiä. Tyyli vaatii paljon voimaa, sillä nopeita käännöksiä tehdään suuressa vaudissa. Hyvä lihas- ja kestävyyskunto onkin edelletys tyylille. Carving ei sovi aloittelijoille. Carving -tyylin laskuun on oma ratalauta. Lisäksi carving laskijat käyttävät kovia, tavallisia laskettelumonoja muistuttavia monoja. Kovat monot tukevat laskijaa paremmin mahdollistavat vahvojen siteiden kanssa kehon painon siirtelyn puolelta toiselle tehokkaammin. Ratalaskussa kilpaillaan lajiin tarkoitettuja portteja kiertäen, joko kelloa tai kilpakumppania vastaan rinnakkain aivan kuten laskettelulukilpailuissa. Freestylen ja ratalautailun yhdistelmä on boardercross, jossa useampi kilpailija kilpailee radalla, johon on sijoitettu tiukkoja mutkia ja hyppyreitä, yhtä aikaa toisiaan vastaan motocrossin tapaan.

    Aktiivisuus Talvella