Thursday, 1 October 2020
Facebook
Twitter

Suomenlinna (ruots. Sveaborg) on Helsingin edustalla sijaitseva merilinnoitus. Historiallisena muistomerkkinä ja nähtävyytenä sen kulttuurillinen arvo on merkittävä, ja se on vahva osa Helsingin identiteettiä. Suomenlinnan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1748 ja se tunnettiin vuoteen 1918 asti ruotsinkielisen nimensä Sveaborg pohjalta suomeksi Viaporina. Suomenlinna liitettiin vuonna 1991 Unescon maailmanperintöluetteloon…Lue lisä

Vanha Rauma on Raumalla sijaitseva vanha puutalokaupunginosa. Se on Pohjoismaiden laajin, yhtenäisin ja parhaiten säilynyt vanha puukaupunkialue, jonka asemakaava periytyy jo keskiajalta.Vanha Rauma valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991. Se on myös yksi Museoviraston määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[ Vanha Rauma on vilkas kaupankäynnin keskus, jonka katukuvaa värittävät useat pikkuliikkeet sekä kahvilat ja ravintolat. Alue on Rauman tunnetuin ja merkittävin matkailunähtävyys, joka on Unescon maailmanperintöasemansa vuoksi myös ulkomaisten turistien suosiossa…Lue lisä

Petäjäveden vanha kirkko on vuosina 1763–1764 rakennettu puukirkko Petäjävedellä. Siihen liittyy vuonna 1821 rakennettu kellotorni. Kirkko jäi käytöstä vuonna 1879, kun vuonna 1867 itsenäistyneen seurakunnan uusi kirkko valmistui Petäjäveden nykyiseen keskustaajamaan. Vanha kirkko on säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa ja sisustuksensa poikkeuksellisen hyvin. Se on nykyään suosittu vihkikirkko, ja kesäsunnuntaisin siellä pidetään jumalanpalveluksia. Kirkko kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon…Lue lisä

Verlan puuhiomo ja pahvitehdas on puunjalostusteollisuuden historiaa kertova tehdasmuseo ja entinen toiminnassa ollut puuhiomo ja pahvitehdas Verlan kylässä Kouvolassa, Jaalan ja Valkealan suuralueiden rajalla, Pohjois-Kymenlaaksossa, noin 30 kilometriä Kouvolan keskustasta pohjoiseen. Kohde hyväksyttiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 1996. Maailmanperintökohteeseen ja sen suojavyöhykkeeseen kuuluu tehdasalueen lisäksi muun muassa työntekijöiden asuntoja…Lue lisä

Sammallahdenmäen pronssikautiset röykkiöhaudat ovat Satakunnassa Raumalla, entisen Lapin kunnan Kivikylässä sijaitseva muinaisjäännösalue, joka hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon 1. joulukuuta 1999 Suomen ensimmäisenä arkeologisena kohteena. Sammallahdenmäen röykkiöalue on Suomen ja Pohjoismaiden edustavin Skandinavian pronssikulttuurin kohde. Muinaisjäännösalue on kokonaisuudessaan seitsemän eri yksityisen maanomistajan omistuksessa…Lue lisä

Korkearannikko – Merenkurkun saaristo (virallisesti engl. High Coast / Kvarken Archipelago) on Ruotsin ja Suomen alueella Merenkurkun seudulla sijaitseva Unescon maailmanperintökohde. Siihen kuuluu Merenkurkun saaristoa Vaasan edustalla ja Höga kustenin (suom. Korkearannikko) rannikkoa Ruotsin puolella Uumajan eteläpuolella…Lue lisä

Struven ketju on 1800-luvun alkupuolella rakennettu kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Sen tarkoituksena oli selvittää yhden pituuspiirin pituus mahdollisimman pitkältä matkalta ja mahdollisimman pohjoisessa. Tuon tiedon avulla voitiin entistä luotettavammin laskea maapallon tarkka muoto ja koko. Nimensä hanke sai ideoijansa ja päätoimeenpanijansa F. G. W. Struven mukaan. Ketju toteuttiin pääosin silloisen Venäjän alueella; vain pohjoisin osa sijoittui Ruotsi-Norjan alueelle. Nykyisin ketju kulkee kymmenen eri valtion kautta. Hanke tunnetaan myös nimellä Venäläis-skandinaavinen astemittaus. Sen tuloksilla oli myöhemmin suuri merkitys itsenäisen Suomen oman geodeettisen runkoverkon ja karttatuotannon perustana…Lue lisä

By https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2282, fair use, Linkki

Urho Kekkosen kansallispuisto on vuonna 1983 perustettu, Savukosken, Sodankylän ja Inarin kuntien alueella sijaitseva kansallispuisto. Puiston pinta-ala on 2 550 neliökilometriä, ja se on Suomen toiseksi suurin kansallispuisto. Sen pohjoisen osan halki virtaa Suomujoki. Aluetta hoitaa Metsähallitus ja se on osa UK-puisto-Sompio-Kemihaara-Natura 2000 -luonnonsuojelualuetta…lie lisä

Maisemalliset Kairaan-erämaareitit

Haastavammat ja maisemalliset Kairaan-erämaareitit tarjoavat useamman päivän pituisia vaellusretkiä suunnistustaitoisille kokeneille retkeilijöille. Kairaan-erämaareiteistä löytyy maisemallisia ja haastavia matkaetappeja luonnossa tottuneesti liikkuville ja kokemuksia kaipaaville erämaakävijöille. Kartan ja kompassin lukeminen ovat Kairaan -erämaareiteillä välttämättömät taidot, sillä pelkkä GPS-paikannin ei erämaassa välttämättä riitä. Kansallispuiston tuvat – autio- ja varaus – ovat päivämatkojen päässä toisistaan ja niihin on mukava saapua lepäämään yöksi. Muista tehdä varaus ajoissa, jotta yöpymispaikka on varmistettu.

 

Kansallispuistot

By http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Esitteet/repovesifineng.pdf, fair use, Linkki

Repoveden kansallispuisto

Repovesi on upea, luonnonkaunis, neljän vuodenajan monipuolinen eräretkikohde,  joka sopii hyvin kokemattomasta untuvikosta retkeilyn vannoutuneimmallekin konkarille.

Jylhät maisemat, kirkkaat vedet ja etelän erämaiset olosuhteet ovat houkutelleet kävijöitä Repovedelle jo ammoisista ajoista asti. Alueella on kiinnostava historia, värikkäät tarinat, hyvä opastus ja monipuoliset oheispalvelut. Repovesi on ihanteellinen koko perheen retkeilykohde. Päiväretkeilyyn rakennettu Ketunlenkki on saavuttanut suuren suosion. Uusi Määkijänsalmen ylittävä Ketunlossi ja Lapinsalmen suosittu riippusilta luovat suurta seikkailuntuntua etenkin perheen pienimmille. Vierailu Suomen parhaalla kiipeilykalliolla Olhavalla on myös jännittävä kokemus…Lue lisä

Reitit

Repovesi on suosittu retkeilykohde, josta löytyy eritasoisia merkittyjä retkeilyreittejä yli 40 km. Monipuolinen retkeilyreitistö suo mahdollisuudet useamman päivän vaelluksille. Monet polut ovat paikoin fyysisesti kohtalaisen vaativia korkeuserojen vuoksi. Vaikeakulkuisilla paikoilla on portaita ja pitkospuita. Melko vaativa maasto vie kilometriä kohden tavallista enemmän aikaa.

Muistathan, että alueen itä- ja koillisosa on Pahkajärven ampuma- ja harjoitusalueen varoaluetta, jonne retkeilijöiltä on pääsy kielletty. Varoalue on merkitty maastoon sini-valkoisin maalimerkein, puomein sekä paikoin varoitustauluin.

Reittien lähtöpisteet

  • Merkityille reiteille voi lähteä Tervajärven, Lapinsalmen tai Saarijärven pysäköintialueilta.
    • Ketunlenkille pääsee helpoiten Lapinsalmen pysäköintialueen kautta.
    • Korpin kierroksen lähin pysäköintialue on Saarijärvi.
    • Koppelon kierros lähtee Tervajärven pysäköintialueelta.
    • Kaakkurin kierrokselle voi lähteä kaikilta pysäköintialueilta.
  • Rantautumispaikoista löytyy tietoa veneilijöiden erityispalveluista.

Reittiviitoitusta. Kuva: Maarit Partanen

 

Reitti- ja retkivinkkejä:

  • Reitit on viitoitettu ja merkitty maastoon oransseilla maalimerkeillä.
  • Saarijärven pysäköintialueelta on noin 3 km:n matka kuuluisalle Olhavanvuorelle ja Mustalamminvuoren näkötornille sekä 2,5 km Kirnuhuokoon.
  • Tervajärven pysäköintialueelta pääsee hyvin koko alueelle: kävellen uudelle Tervajärven kiertävälle 8,3 km mittaiselle Koppelon kierrokselle tai vesitse kanootilla.
  • Kuutinkanavalle on maitse lähes yhtä pitkä matka kaikilta pysäköintialueilta. Kuutinkanavalle pääsee hyvin myös vesitse.
  • Pikaiseen puistoon tutustumiseen sopii Ketunlenkki 3,5 km (Lapinsalmi – Kapiavesi – Lapinsalmi).  
  • Päiväretket: Päiväretkillä on kätevää yhdistää vesimatkailua (vesibussi, kanootti, yrittäjien erilaiset venevaihtoehdot) ja patikointia. Osa matkaa voidaan vaikka soutaa ja osa matkasta kävellään alueen poluilla. Yrittäjiltä kannattaa kysyä lisää vinkkejä. Lisätietoja matkailuyrittäjistä saa Repoveden palvelut-sivulta ja Kolin luontokeskus Ukosta.
  • Linja-autoryhmät: Linja-autolla saapuvien ryhmien kannattaa sopia, että linja-auto noutaa ryhmän eri pysäköintialueelta kuin minne on jättänyt. Näin vältetään samojen polkujen kulkeminen edestakaisin.
  • Vesibussi pysähtyy Mustalamminvuorella, Kuutinkanavalla, Lapinsalmessa ja Karhulahdessa.

 

Vesi- ja melontareitit

Alue soveltuu isoja selkiä lukuun ottamatta myös suunnistustaitoisille aloitteleville melojille. Pyri pitämään vähintään 50 metrin etäisyys yksityisiin mökkirantoihin.

 

Pyöräilyreitit

Repoveden tiet, kuten esimerkiksi puiston halki kulkeva Kuismantie, soveltuvat hyvin pyöräilyyn. Alueen mäkisyys koettelee pyöräilijän kuntoa. Myös puiston huoltoreiteillä ja metsäteillä voi pyöräillä.

Kansallispuistot

By https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Esitteet/nuuksiofinsveeng.pdf, fair use, Linkki

Nuuksion kansallispuisto

Nuuksion kansallispuisto on Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin alueella sijaitseva kansallispuisto. Sen pinta-ala on 53 neliökilometriä, ja se on perustettu vuonna 1994. Aluetta hallinnoi Metsähallitus.

Nuuksion kansallispuiston sijainti aivan pääkaupungin lähellä on eurooppalaisittain harvinainen. Alue on jäänyt asumattomaksi vuosikymmenien saatossa siksi, että se on vaikeakulkuisten soiden ja kallioisuutensa takia ollut maanviljelyyn sopimatonta. Alueen ympäristö on hyödynnetty sitäkin tarkemmin maanviljelyyn ja asutus on levinnyt viljelyalueille….lue lisä

Reitit

Nuuksioon on helpointa tutustua kulkemalla merkittyjä reittejä pitkin. Sekä aloitteleva retkeilijä että kokenut eränkävijä löytävät itselleen sopivat retkeilymaastot kansallispuiston monien luontopolkujen, rengasreittien ja muiden reittien joukosta. Nuuksiossa voit retkeillä myös polkupyörällä ja ratsain sekä pyörätuolin tai lastenvaunujen kanssa. Valitse kiinnostava reitti ja löydä luontoon!

Kansallispuistot

By https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Esitteet/pallasyllas-fin.pdf, fair use, Linkki

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Suomen kolmanneksi suurin kansallispuisto, ja sen laajuus on 1 020 neliökilometriä. Kansallispuisto sijaitsee Länsi-Lapissa Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion kuntien alueella. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston maisemaa hallitsevat noin sadan kilometrin pituinen tunturien ketju sekä pohjoisen havumetsävyöhykkeen taigametsät. Käyntimäärältään Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Suomen suosituin kansallispuisto. Vuonna 2019 kävijälaskurit tallensivat 561 200 käyntiä…lue lisä

Pallas-Yllästunturin reitit

Hengitä maailman puhtainta ilmaa ja koe ympärilläsi tunturimaiseman avaruus. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston monipuoliset retkeilyreitit vievät helposti huipulta huipulle ja tunnelmallisille tulipaikoille. Liikut, lepäät ja lomailet Lapin luonnon ihmeiden ja hyvien palvelujen ympäröimänä. 

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueelta löydät 340 kilometriä merkittyjä kesäreittejä niin lyhyille päiväretkille kuin pitkille vaelluksillekin. Talviseen tunturiluontoon pääset suksilla, kävellen, lumikengillä ja paksupyörällä. Kansallispuistossa ja sen ympäristössä on yli 500 kilometriä hoidettuja latuja ja yli 100 kilometriä talviretkeilyreittejä. Tunturi-Lapin taival -reittiverkosto johdattaa kulkijan kylistä tuntureille ja takaisin kyliin.

Ladut

Kaikista laduista on myös sähköiset kartat:

 

Kansallispuistot

By http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Esitteet/pyhaluostofineng.pdf, fair use, Linkki

Pyhä-Luoston kansallispuisto

Pyhä-Luoston kansallispuisto on alun perin Pyhätunturin alueelle vuonna 1938 perustettu kansallispuisto. Vuonna 2005 kansallispuistoa laajennettiin yhdistämällä siihen Luoston alue. Näin Pyhä-Luosto on samalla Suomen vanhimpia ja uusimpia kansallispuistoja. Puiston pinta-ala on 142 neliökilometriä, ja se sijaitsee Lapin maakunnassa Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntien sekä Kemijärven kaupungin alueella……lue lisä

Pyhä-Luoston reitit

Pyhä-Luoston kansallispuistossa miljardien vuosien historia seuraa mukanasi retkellä. Kiipeät kerolle, katsot kuruun – metsäsaamelaisten pyhät paikat ovat aivan lähellä. Niiden tunnelma tuo päiväretkellekin pyhiinvaelluksen tuntua. Aarniometsät reunustavat tunturiketjua, jonka pääset näkemään pidemmällä vaelluksella Pyhätunturilta Luostolle kokonaan. Lähde löytöretkelle omaan itseesi ja luonnon ihmeisiin!

Ahvenanmaan

Ahvenanmaa (ruots. Åland) on saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, sekä ainoa jolla on itsehallinto. Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi: 88 prosentilla väestöstä on äidinkielenään ruotsi, noin 5 prosenttia on suomenkielisiä ja muunkielisiä asukkaita on yhteensä noin seitsemän prosenttia. Maakunnan väkiluku 29. helmikuuta 2020 oli 29 886 henkeä, ja se on sekä maapinta-alaltaan että asukasluvultaan Suomen pienin maakunta.

Maakunta sai laajan itsehallinnon vuonna 1920 jolloin Kansainliitto päätti alueen kuuluvan Suomelle. Ahvenanmaan ainoa kaupunki on sen hallintokeskus Maarianhamina. Ahvenanmaan elintaso kuuluu Suomen korkeimpiin. Elinkeinorakenne on painottunut palveluihin. Tärkein elinkeino on merenkulku, joka synnyttää lähes 30 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta.

Ahvenanmaan tuhansista saarista 60 on asuttuja. Jääkausi on hionut saarten punaisen graniitin monin paikoin silokallioiksi. Kasvillisuus on rehevää ja runsaslajista. Sekä kasvillisuus että eläimistö poikkeavat Manner-Suomen lajistosta, ja maakunnalla on omia rauhoitusmääräyksiään…lue lisä