Ruotsi rakensi 1700-luvun jälkipuoliskolla joukolle saaria Helsingin sataman sisäänkäynnin luona, tämä linnoitus on erityisen mielenkiintoinen esimerkki aikansa eurooppalaisesta armeijan arkkitehtuurista. Suomenlinna on merkittävä sotilasarkkitehtuurin muistomerkki. Suomenlinna on myös yksi Suomen suosituimmista nähtävyyksistä. Samalla se on Helsingin lähiö, jossa 850 ihmistä asuu kunnostetuissa valleissa ja kasarmissa. Lue lisää…

Botnianlahdella sijaitseva Rauma on yksi Suomen vanhimmista satamista. Rakennettu fransiskaaniluostarin ympärille, jossa 1400-luvun puolivälin puolivälissä oleva Pyhän Ristin kirkko on edelleen, se on erinomainen esimerkki vanhasta pohjoismaisesta kaupungista, joka on rakennettu puusta. Vaikka tulipalo tuhosi 1700-luvun lopulla, se on säilyttänyt muinaisen kansankielisen arkkitehtonisen perintönsä. Vanha Rauma on tyypillinen skandinaavinen puukaupunki. Se muodostaa yhtenäisen alueen historiallisista yksikerroksisista rakennuksista, osittain keskiaikaisesta katuverkostosta ja elinkelpoisesta kaupunkiseudusta, johon kuuluu asuntoja, kauppoja ja palveluja. Vanha Rauma kirjoitettiin vuonna 1991. Lue lisää…

Keski-Suomen Petäjäveden vanha kirkko on rakennettu tukkeista vuosina 1763–1765. Tämä luterilainen maakirkko on tyypillinen esimerkki itäisen Skandinavian ainutlaatuisesta arkkitehtonisesta perinnöstä. Se yhdistää keskitetysti suunnitellun kirkon renessanssikonseptin goottilaisten holvin holvista peräisin olevien vanhempien muotojen kanssa. Kirkko on erinomainen esimerkki hirsistä rakennetusta luterilaisesta maakirkosta tyypillisenä esimerkkinä Itä-Skandinavialle ominaisesta arkkitehtuuriperinnöstä. Vuosina 1763-64 rakennettu kansankirkko on säilynyt alkuperäisessä muodossaan erittäin hyvin. Kellotorni on vuodelta 1821. Läheiset Keuruun ja Pihlajaveden kirkot ovat samasta ajanjaksosta. Lue lisää…

Verla Puuhiomo ja Pahvitehdas (1996) ja siihen liittyvä asuinalue ovat erinomainen, huomattavan hyvin säilynyt esimerkki sellun, paperin ja kartongin tuotantoon liittyvistä pienistä maaseudun teollisuusasunnoista, jotka kukoistivat Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa 19. ja 20. vuosisadalla. 1900-luvun alku. Vain kourallinen tällaisia ​​siirtokuntia selviää nykypäivään. Verlan maa- ja kartonkitehdas on ainutlaatuinen, pienimuotoinen teollisuuskompleksi Suomen puunjalostusteollisuuden alkuvuosilta. Maaseutuympäristössä alueeseen kuuluvat myllyt, voimalaitokset ja työntekijöiden asunnot. Verla kirjoitettiin vuonna 1996. Lue lisää…

Tässä pronssikauden hautausmaassa on yli 30 graniittista hautausmaata, jotka tarjoavat ainutlaatuisen kuvan Pohjois-Euroopan hautauskäytännöistä sekä sosiaalisista ja uskonnollisista rakenteista yli kolme vuosituhatta sitten. Ala-Satakunnan Lapin seurakunnassa sijaitseva Sammallahdenmäen arkeologinen alue on poikkeuksellisen arvokas pronssikauden muistomerkki. Sivusto merkittiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1999. Lue lisää…

Merenkurkun saaristo (Suomi) ja Ylärannikko (Ruotsi) sijaitsevat Pohjanlahdella, Itämeren pohjoisosassa. Merenkurkun saariston 5600 saarella on epätavallisia, harjattuja pesulevymoreeneja, “De Geer moraines”, jotka muodostuvat mannerjään sulamisen myötä 10 000 – 24 000 vuotta sitten. Lue lisää…

Struven geodeettinen kaari (2005) on ketju tutkimuskolmiointia, joka ulottuu Norjan Hammerfestistä Mustaanmerelle 10 maan kautta ja yli 2 820 km. Nämä ovat tähtitieteilijä Friedrich Georg Wilhelm Struven vuosina 1816–185 tekemän tutkimuksen kohtia, jotka edustivat meridiaanin pitkän segmentin ensimmäistä tarkkaa mittausta. Lue lisää…

Ahvenanmaa

Ahvenanmaa (ruots. Åland) on saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, sekä ainoa jolla on itsehallinto. Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi: 88 prosentilla väestöstä on äidinkielenään ruotsi, noin 5 prosenttia on suomenkielisiä ja muunkielisiä asukkaita on yhteensä noin seitsemän prosenttia. Maakunnan väkiluku 29. helmikuuta 2020 oli 29 886 henkeä, ja se on sekä maapinta-alaltaan että asukasluvultaan Suomen pienin maakunta.

Maakunta sai laajan itsehallinnon vuonna 1920 jolloin Kansainliitto päätti alueen kuuluvan Suomelle. Ahvenanmaan ainoa kaupunki on sen hallintokeskus Maarianhamina. Ahvenanmaan elintaso kuuluu Suomen korkeimpiin. Elinkeinorakenne on painottunut palveluihin. Tärkein elinkeino on merenkulku, joka synnyttää lähes 30 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta.

Ahvenanmaan tuhansista saarista 60 on asuttuja. Jääkausi on hionut saarten punaisen graniitin monin paikoin silokallioiksi. Kasvillisuus on rehevää ja runsaslajista. Sekä kasvillisuus että eläimistö poikkeavat Manner-Suomen lajistosta, ja maakunnalla on omia rauhoitusmääräyksiään. Lue lisää…