Saimaan alueesta Euroopan ruokapääkaupunki 2024: ”Teidän on nyt mahdollista ratkaista, millaisia matkailijoita haluatte”, sanoo Diane Dodd

Ruokapääkaupunkivuoden tavoitteena on houkutella alueelle uusia matkailijoita koronavuosien ja Venäjän sodan aiheuttaman kurimuksen jälkeen.
Saimaan alueen jäsenet ovat juuri vastaanottaneet diplomin.
Saimaan alueen saama tunnustus myönnettiin Juvalla torstaina. Kuvassa keskellä hankejohtaja Sari Kaasinen ja tunnustuksen myöntäneen järjestön presidentti Diane Dodd. Kuva: Niko Mannonen / Yle      Maria Bonnor 

Savonlinnasta ei tullut vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkia, mutta Saimaa-ilmiön hakijatiimi onnistui tekemään alueesta Euroopan ruoka- ja kulttuurimatkailun keskuksen vuonna  2024.

Saimaan alueen saama European Region of Gastronomy -tunnustus julkistettiin torstaina Juvalla. Paikalle oli saapunut arvonimen myöntävän Institute of Gastronomy, Arts, Culture and Tourism -järjestön presidentti Diade Dodd.

Dodd on hyvin innoissaan Saimaan alueen mahdollisuuksista, sillä Saimaa-ilmiö on vahva brändi.

– Tämä on palkinto siitä, että eri alat on koottu yhteen ratkomaan alueen ongelmia. Tunnustus tulee tuomaan teille valtavasti uusia matkailijoita. Teidän on nyt mahdollista ratkaista, millaisia matkailijoita haluatte, Dodd sanoi puheessaan.

Diane Todd
IGCAT-järjestön presidentti Diane Dodd on hyvin vaikuttunut Saimaan alueen vieraanvaraisuudesta. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Hän nosti esiin etenkin milleniaalit, jotka haluavat matkailla vastuullisesti ja arvostavat laadukkaita paikallisia elämyksiä. Saimaan alueelle halutaan kestävää matkailua, joka kunnioittaa luontoa ja sen antimia.

Ennätysajassa kootussa ruokapääkaupunkivuoden hakukirjassa nostetaan esiin Itä-Suomen omaleimaista ruokaperinnettä. Listalta löytyvät luonnollisesti lukuisat piirakat sekä kestävästi pyydetty riista ja kala, erityisesti Puruveden muikku. Metsien jalokiviä ovat mustikka, puolukka ja kanttarelli.

Uusi mahdollisuus maailmantilanteen kurittamalle Itä-Suomelle

Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntajohtajat korostivat seremoniassa, että ruokapääkaupunkivuosi on uusi alku Itä-Suomen matkailulle.

Ensin ulkomaiset matkailijat vei korona, sitten venäläisten tulo raja yli päättyi Venäjän hyökkäyssodan vuoksi.

– Nyt meidän on rakennettava parempaa yhteistyötä niiden maiden kanssa, jotka uskovat demokratiaan. Mikä meitä yhdistää? Tietenkin ruoka. Ruoka, jonka perässä matkustaa. Ruoka, josta puhua, sanoi Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen.

Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkisen mielestä ruokapääkaupunkivuoden titteli sopii Saimaan alueelle jopa paremmin kuin kulttuuripääkaupunkivuosi. Ruoka on Itä-Suomessa ydinosaamista.

– Olen varma, että täytämme kaikki odotukset, Mäkinen sanoo.

Ruokapääkaupunkivuoden budjetti on kuusi miljoonaa euroa. Mäkinen uskoo, että Saimaan alueen saama taloudellinen hyöty kertyy useiden vuosien kuluessa.

– Muutaman vuoden sisällä voimme saada 10 miljoonaa euroa matkailusta. Sillä on iso vaikutus alueelle.

Sari Kaasinen
Sari Kaasinen on ruokapääkaupunkihaun hankejohtaja. Hän kertoo itäsuomalaiseksi suosikkiruoakseen vatruskat. Kuva: Niko Mannonen / Yle

European Region of Gastronomy -tunnustusta on myönnetty vuodesta 2016 lähtien yhdelle tai useammalle eurooppalaiselle alueelle kerrallaan.

Pohjoismaisista kaupungeista arvonimen ovat aiemmin saaneet Aarhus ja Keski-Tanskan alue vuonna 2017, Kuopio vuonna 2020 sekä Norjan Trondheim-Trøndelag, joka on tämän vuoden ruokapääkaupunki.

Ruokapääkaupunkivuotta rahoittavat Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitot, maakuntien suurimmat kaupungit ja kauppakamarit, sekä Lake Saimaa ry ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk. Lähde: Yle