Ahvenanmaa -
Merellinen paratiisi ja kulttuurielämyksiä matkailijalle

Tervetuloa Ahvenanmaalle, Suomen ainutlaatuiseen saaristomaakuntaan keskelle Itämerta. Ahvenanmaa muodostuu tuhansista saarista, luodoista ja kallioista, ja noin 60 saarta on asuttuja. Meri on kaikkialla läsnä ja antaa maakunnalle sen omaleimaisen maiseman ja elämäntavan. Ahvenanmaa on Suomen ainoa itsehallinnollinen maakunta, ja sen ruotsinkielinen kulttuuri, pitkä merenkulkuhistoria ja saaristoluonto tekevät siitä poikkeuksellisen matkailukohteen. Ahvenanmaan luontoa hallitsevat meri, saaristo, punertavat graniittikalliot, metsät, lehdot ja viljelymaisemat. Jääkausi on muovannut kallioita sileiksi silokallioiksi, ja saariston ilmasto sekä sijainti ovat vaikuttaneet alueen monipuoliseen kasvillisuuteen ja eläimistöön.

Ahvenanmaa sopii erityisen hyvin pyöräilyyn, retkeilyyn, melontaan, veneilyyn, purjehdukseen ja kalastukseen. Pääsaarella välimatkat ovat suhteellisen lyhyitä, joten kyliin, nähtävyyksiin ja rannikkoseuduille on helppo tutustua pyörällä. Saaristolauttojen ja yhteysalusten avulla matkaa voi jatkaa myös pienemmille saarille ja saaristokuntiin. Rannikolla vaihtelevat avarat merimaisemat, suojaiset poukamat, metsät ja kalliorannat, ja alueen vahvuuksia ovat juuri mahdollisuus yhdistää aktiivinen loma, merellinen luonto ja rauhallinen saaristoelämä.

Maakunnan pääkaupunki Maarianhamina on pieni ja viihtyisä merikaupunki, jossa Ahvenanmaan merenkulkuhistoria ja nykyinen saaristolaiselämä kohtaavat. Kaupungissa sijaitsevat Ahvenanmaan merenkulkumuseo ja sen vieressä oleva nelimastoinen museolaiva Pommern. Ahvenanmaan kulttuurihistoriallinen museo ja Ahvenanmaan taidemuseo puolestaan esittelevät maakunnan historiaa, kulttuuria ja taidetta. Maarianhaminan satamat, puistot, puutalot, ravintolat ja kahvilat luovat kaupungille rauhallisen ja merellisen tunnelman. Ahvenanmaan historia näkyy vahvasti myös pääkaupungin ulkopuolella. Sundissa sijaitseva keskiaikainen Kastelholman linna kuuluu maakunnan tunnetuimpiin nähtävyyksiin, ja sen läheisyydessä sijaitsevat Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseo ja Vita Björn -museo. Bomarsundin linnoituksen rauniot kertovat Ahvenanmaan vaiheista Venäjän vallan aikana ja Krimin sodasta, ja Eckerön historiallinen posti- ja tullitalo muistuttaa Ahvenanmaan pitkästä asemasta tärkeänä yhteyspaikkana Suomen ja Ruotsin välillä.

Ahvenanmaan itsehallinto on keskeinen osa maakunnan identiteettiä. Suomen eduskunta sääti ensimmäisen Ahvenanmaan itsehallintolain vuonna 1920, ja vuonna 1921 Kansainliitto ratkaisi Suomen ja Ruotsin välisen kiistan saariston asemasta. Ahvenanmaa jäi osaksi Suomea, mutta samalla turvattiin maakunnan itsehallinto, ruotsin kieli, paikallinen kulttuuri ja elämäntapa. Nykyisin Ahvenanmaalla on oma maakuntapäivänsä, oma hallituksensa, oma lippunsa ja omat postimerkkinsä, ja maakunnan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Ahvenanmaan erityisasemaan kuuluvat myös demilitarisointi ja neutralisointi. Meri ja merenkulku ovat puolestaan muovanneet Ahvenanmaata vuosisatojen ajan, ja merenkulku on edelleen tärkeä osa maakunnan taloutta, kulttuuria ja yhteyksiä ympäröivään Itämeren alueeseen.

Paikallinen ruoka kuuluu olennaisesti Ahvenanmaan matkailuelämykseen. Saariston ravintoloissa ja kahviloissa hyödynnetään paikallista kalaa, vihanneksia, perunaa, viljaa, omenoita ja muita lähialueen raaka-aineita. Maakunnassa toimii myös paikallisia panimoita, pienempiä tuottajia ja maatilamyymälöitä, joiden tuotteet tuovat esille saariston omia makuja. Ahvenanmaalla on lisäksi vahva käsityö- ja veneenrakennusperinne, johon voi tutustua esimerkiksi Maarianhaminan Merikorttelissa. Ahvenanmaan matkailu ei kuitenkaan tarkoita vain tunnetuimpia nähtävyyksiä, vaan myös pieniä saaristokyliä, kirkkoja, satamia, viljelymaisemia, metsiä ja rantateitä. Maakunnan vetovoima syntyy kokonaisuudesta, jossa meri, saaristoluonto, historia, ruotsinkielinen kulttuuri, paikallinen ruoka ja rauhallinen elämäntapa liittyvät tiiviisti yhteen.

 Visit Aland