Unesco maailmanperintökohteet Suomessa
Suomenlinna
Suomenlinnan merilinnoituksen rakentaminen aloitettiin Ruotsin vallan aikana vuonna 1748 Augustin Ehrensvärdin johdolla. Helsingin edustan saarille rakennettu linnoitus on poikkeuksellisen hyvin säilynyt sotilasarkkitehtuurin kokonaisuus, jonka rakennuksissa ja linnoituslaitteissa näkyvät Ruotsin, Venäjän ja Suomen aikakaudet.
Suomenlinna hyväksyttiin UNESCO maailmanperintöluetteloon vuonna 1991. Nykyisin Suomenlinna on yksi Helsingin kaupunginosista ja suosittu matkailukohde, jossa asuu noin 800 ihmistä. Linnoituksen museoihin, tunneleihin, valleihin ja merelliseen ympäristöön voi tutustua ympäri vuoden. Lue lisää…
Vanha Rauma
Vanha Rauma on yksi Suomen parhaiten säilyneistä historiallisista puukaupungeista. Noin 29 hehtaarin alueella on noin 600 puurakennusta, joista suurin osa on yksityisomistuksessa. Keskiajalta periytyvä epäsäännöllinen katuverkosto, pihapiirit ja pääosin 1700- ja 1800-luvuilta peräisin olevat rakennukset muodostavat ainutlaatuisen kaupunkikokonaisuuden.
Rauma kehittyi keskiajalla fransiskaaniluostarin ympärille, ja sen ajoilta on säilynyt 1400-luvulla rakennettu Pyhän Ristin kirkko. Vaikka tulipalo tuhosi suuren osan kaupungista 1600-luvun lopulla, Vanha Rauma säilytti historiallisen kaupunkirakenteensa ja puurakentamisen perinteensä. Vanha Rauma hyväksyttiin UNESCO maailmanperintöluetteloon vuonna 1991. Lue lisää…
Petäjäveden vanha kirkko
Keski-Suomessa sijaitseva Petäjäveden vanha kirkko rakennettiin hirsistä vuosina 1763–1765 paikallisen rakennusmestarin Jaakko Leppäsen johdolla. Kirkko on poikkeuksellisen hyvin säilynyt esimerkki pohjoiseurooppalaisesta puisesta kirkkorakentamisesta ja suomalaisen hirsirakentamisen taidosta.
Kirkon arkkitehtuurissa yhdistyvät perinteinen hirsirakentaminen sekä renessanssin, barokin ja goottilaisen rakennustaiteen vaikutteet. Kirkon yhteydessä oleva kellotorni rakennettiin vuonna 1821. Petäjäveden vanha kirkko hyväksyttiin UNESCO maailmanperintöluetteloon vuonna 1994. Lue lisää…
Verlan puuhiomo ja pahvitehdas
Kouvolassa sijaitseva Verlan puuhiomo ja pahvitehdas on poikkeuksellisen hyvin säilynyt 1800-luvun lopun metsäteollisuusyhdyskunta. Maailmanperintökokonaisuuteen kuuluvat tehdasrakennusten lisäksi työntekijöiden asuinalue, Verlankosken voimalaitokset ja tehdasyhdyskuntaan liittyvä kulttuurimaisema.
Verlan ensimmäinen puuhiomo perustettiin vuonna 1872, ja pahvitehtaan toiminta alkoi vuonna 1882. Tehdas lopetti toimintansa vuonna 1964, mutta koneet ja tuotantoon liittyvä esineistö säilytettiin paikoillaan. Verlan tehdasmuseo avattiin vuonna 1972, ja alue hyväksyttiin UNESCO maailmanperintöluetteloon vuonna 1996. Lue lisää…
Sammallahdenmäki
Raumalla sijaitseva Sammallahdenmäki on yksi Suomen ja koko Skandinavian merkittävimmistä pronssikautisista hautaröykkiöalueista. Noin 36 hehtaarin alueella sijaitsee 33 kivistä rakennettua hautaröykkiötä, joista suurin osa ajoittuu pronssikaudelle.
Hautaröykkiöt kertovat yli kolmen vuosituhannen takaisista hautaustavoista sekä aikakauden yhteisöjen sosiaalisista ja uskonnollisista käsityksistä. Alueen tunnetuimpiin rakenteisiin kuuluvat poikkeuksellisen muotoiset Kirkonlaattia ja Huilun pitkä raunio. Sammallahdenmäki hyväksyttiin UNESCO maailmanperintöluetteloon vuonna 1999. Lue lisää…
Merenkurkun saaristo
Merenkurkun saaristo muodostaa yhdessä Ruotsin Korkean rannikon kanssa UNESCO maailmanperintökohteen Korkea rannikko / Merenkurkun saaristo. Ruotsin Korkea rannikko hyväksyttiin maailmanperintöluetteloon vuonna 2000, ja Merenkurkun saaristo liitettiin kokonaisuuteen vuonna 2006. Merenkurkun saaristo on Suomen ainoa luonnonperintökohde.
Merenkurkun noin 5 600 saarta ja matalat merialueet tunnetaan erityisesti jääkauden muovaamista moreenimuodostelmista ja edelleen jatkuvasta maankohoamisesta. Alueella esiintyy muun muassa tunnusomaisia De Geer -moreeneja. Maankohoamisen seurauksena uusia saaria nousee merestä, saaret yhdistyvät toisiinsa ja merenlahdet muuttuvat vähitellen järviksi ja kosteikoiksi. Lue lisää…
Struven ketju
Struven geodeettinen kaari eli Struven ketju on yli 2 820 kilometrin pituinen kolmiomittausketju, joka ulottuu Norjan Hammerfestistä Mustanmeren läheisyyteen ja kulkee nykyisin kymmenen valtion alueella. Mittaukset tehtiin vuosina 1816–1855 tähtitieteilijä Friedrich Georg Wilhelm Struven johdolla, ja niiden avulla pystyttiin määrittämään aiempaa tarkemmin maapallon kokoa ja muotoa.
Alkuperäiseen ketjuun kuului 265 mittauspistettä, joista UNESCO maailmanperintökohteeseen kuuluu 34 säilynyttä pistettä. Suomessa maailmanperintöön kuuluu kuusi mittauspistettä: Stuorrahanoaivi, Aavasaksa, Alatornion kirkko, Oravivuori, Porlammi ja Mustaviiri. Struven ketju hyväksyttiin maailmanperintöluetteloon vuonna 2005. Lue lisää…
Aalto Works
Aalto Works on Suomen uusin UNESCO-maailmanperintökohde. Se hyväksyttiin maailmanperintöluetteloon heinäkuussa 2026 ja muodostuu 13 Alvar Aallon, Aino Marsio-Aallon, Elissa Aallon sekä Aalto-toimiston työhön liittyvästä rakennuksesta ja aluekokonaisuudesta eri puolilla Suomea.
Kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa Paimion parantola, Villa Mairea, Säynätsalon kunnantalo, Seinäjoen Aalto-keskus, Finlandia-talo, Kulttuuritalo, Alvar Aallon kotitalo ja studio sekä useita muita suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkikohteita. Rakennukset edustavat ihmislähtöistä modernismia, jossa arkkitehtuuri, ympäristö, materiaalit ja rakennuksen käyttötarkoitus muodostavat kokonaisuuden. Lue lisää…