Terminaalissa 1 on tilaa jonottaa rajatarkastuksia Tampere-Pirkkalan lentokentällä. Terminaalissa 2 jono valuu ulos, jos rajatarkastuksessa kestää. Kuva Timo Marttila / Aamulehden arkisto
Petra Husu, Sari Sainio
Kahden erillisen Aamulehden lukijapalstalle kirjoittaneen matkustajan mukaan passintarkastus hoituu Tampere-Pirkkalan lentoasemalla todella hitaasti, minkä lisäksi vain osa matkustajista mahtuu sisätiloihin odottamaan. Muut matkustajat seisovat tämän ajan ulkona talvisella lentokentällä säästä riippumatta.
Tampere-Pirkkalan lentoaseman päällikkö Mari Nurminen Finavialta sanoo, että palautteen kohteena oleva käytäntö koskee vain kentän kakkosterminaalia T2.
Nurmisen mukaan kyseessä on halpalentoterminaali, jonne lennetään tällä hetkellä ulkomailta vain kaksi lentoa viikossa Lontoosta.
Nurmisen mukaan juuri Lontoosta tuleville matkustajille suoritettava ulkorajavalvonta aiheuttaa sen, että terminaalin pieni odotustila ruuhkautuu nopeasti, ja osa matkustajista joutuu jäämään ulkoilmaan odottamaan, että jono hälvenee.
”Koneesta poistumisen jälkeen kestää keskimäärin 35–40 minuuttia päästä passintarkastukseen”, Nurminen arvioi.
Nurmisen mukaan Lontoon-lento on ainoa Tampere-Pirkkalan lentoaseman terminaali kakkosesta lennettävä ulkorajalento, loput vastaavat lennot lähtevät terminaali ykkösestä T1.
”Ykkösterminaalissa infra on selvästi tilavampi, eli myös matkustajille tarkoitettu odotustila on suurempi, ja palvelutaso on muutenkin erilainen kuin terminaali kahdessa. Ykkösterminaalissa passintarkastus on edennyt sujuvasti”, Nurminen sanoo.
Brexit lisäsi rajatarkastukseen kuluvaa aikaa
Nurmisen mukaan Finavia ei voi juuri vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti rajavalvonnasta vastaava viranomainen, eli Tampere-Pirkkalan tapauksessa poliisi, saa passit tarkastettua.
Sisä-Suomen poliisin rajatarkastusvastaava, ylikonstaapeli Harri Moilanen liikennepoliisiyksiköstä sanoo, että perimmäinen syy passintarkastuksen kestoon on Brexit, jonka jälkeen Ison-Britannian kansalaiset ovat Schengen-rajasääntöjen mukaan kolmannen maan kansalaisia, joiden maahantulon edellytykset on selvitettävä. Tämä näkyy Lontoosta tulevilla lennoilla.
Ilman oleskelulupaa viisumivapaan kolmannen maan kansalainen saa oleskella 90 vuorokautta Schengen-alueella 180 vuorokauden ajanjaksolla. Jos henkilöllä on oleskelulupa Schengen-alueen valtioon, häntä kohdellaan rajatarkastuksessa kuten EU-kansalaista.
Jos tulijalla ei ole oleskelulupaa Suomeen tai Schengen-alueelle, on rajaviranomaisen selvitettävä, miksi tulee, missä oleskelee, kuinka kauan viipyy, onko paluulippu olemassa ja onko riittävästi varallisuutta oleskeluun. Kolmannen maan henkilön rajatarkastus, kysymysten esittäminen ja kirjaaminen vievät merkittävästi pidemmän ajan kuin EU-kansalaisen rajatarkastuksessa.
”Joulun ja uudenvuoden aikaan koneet olivat käytännössä täynnä. Tuolloin parhaimmillaan jopa 75 prosenttia oli kolmannen maan kansalaisia, joille pitää Schengenin rajasäännösten mukaan tehdä selvitys maahantulon edellytyksistä. Se kertaantuu jonotusajassa.”
Moilanen sanoo, että Tampere-Pirkkalassa on rajatarkastukseen kaksi tarkastuspistettä, mikä on pienellä maakuntakentällä tavanomainen määrä, eikä siten henkilöstön lisääminen ole mahdollista.
Yleisönosastolla ihmeteltiin myös, miksi Lontooseen palaava kone odottaa rajatarkastuksen päättymistä. Moilasen mukaan siihen syynä on ulkomaalaislain takaisinkuljetusvelvollisuudessa. Sen mukaan lentoyhtiön on palautettava omalla kustannuksellaan henkilö, jonka maahantuloedellytykset eivät täyty. ”Tässä on olemassa erilaisia toimintatapoja, joita on Ryanairille esitetty. Tämä on heidän valitsemansa toimintatapa. Vastaavalla tavalla toimitaan myös monessa muussa Schengen-valtiossa.” Lähde: Aamulehti
