Matkailuala julkaisi yhteiset vaalitavoitteet, joissa korostuvat neljä keskeistä asiaa.
Pandemian jälkeen yhteydet Suomeen ovat heikentyneet, Suomen lentoliikenteen elpyminen on Euroopan hitainta, hinnat ovat nousseet ja alaa piinaa kova työvoimapula.
Hurraamista ei tosin ole muissakaan EU-maissa: Visit Finlandin tilaston mukaan ainoastaan Tanskassa ulkomaisten yöpymisten määrä oli viime marraskuussa kasvanut suuremmaksi kuin vuonna 2019.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Suomen Matkailualan liitto ry, Lapin Matkailuelinkeinon Liitto, VisitFinland, Finnair Oyj, Eckerö Line Oy, Viking Line Oyj ja TallinkSilja Oyj julkistivat yhteiset vaalitavoitteet, joista ne toivovat apua ahdinkoonsa.Pandemiavuosina matkailutuloista on leikkautunut kahdeksan miljardia euroa.
Listalla painottuvat Suomen tunnettuus, työvoiman saatavuus, yhteydet ja yritysten kilpailukyky.
”Jotta kysyntä realisoituu matkoiksi ja matkailutuloksi, Suomen pitää pystyä markkinoimaan itseään nykyistä paremmin. Pelkästään Visit Finlandin perusrahoituksen nostaminen 10:stä 20 miljoonaan euroon kasvattaisi matkailutuloja yli 100 miljoonalla eurolla ja verokertymää kymmenillä miljoonilla euroilla”, laskee Visit Finlandin johtaja Kristiina Hietasaari.
Kun kiinalaiset, muut aasialaiset ja venäläiset ovat poissa, kasvu on nyt erityisesti Euroopan-markkinoiden varassa.
Kilpailukyvyn haasteena ovat myös arvonlisäverot. MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi muistuttaa, että matkailualan kustannusrakenne on raskas, joten arvonlisäverojen kevennys merkitsee alan yrityksille erityisen paljon.
”Alennettujen arvonlisäverokantojen korottaminen heikentäisi niin kotimaan matkailun kuin Suomeen suuntautuvan kansainvälisen matkailunkin kilpailukykyä. Matkailu on ainoa vientiala, joka maksaa arvonlisäveroja”, hän huomauttaa.
Yhteydet avainasia
Suomeen täytyy myös päästä. Siksi Finnairin ja varustamoiden kilpailyky on muillekin matkailualan yrityksille. Kustannuspaineet ovat tapissa erityisesti polttoaineiden hintojen vuoksi.
”Sama kuin bensa maksaisi asemalla kuusi euroa litra”, vertaa tilannetta Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen.
Eckerö Line ja Viking Line ovat saaneet vähitellen matkustajiaan takaisin, mutta pudotus oli raju.
”Vuonna 2020 matkustajia oli vain 3 prosenttia normaalimääristä, mutta viime heitä oli jo 1,9 miljoonaa ja samaan päästäneen tänäkin vuonna. Perheet ja nuoret aikuiset ovat palanneet, seniorit eivät”, Keronen kertoo.
Viking Linella oli viime vuonna viisi miljoonaa matkustajaa, kun normaalivuosina heitä on reilut kuusi mljoonaa.
”Lähimatkailu kiinnostaa, mutta Aasia on edelleen kysymysmerkki. Meillä on myös vähemmän laivoja kuin ennen”, huomauttaa tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnström. Viking Line on myynyt kolme alusta ja tänään esimerkiksi Rosella-laiva luovutettiin Aegean Sea Lines Maritime Companylle Kreikkaan.
”Työvoimaa ja pian”
Yksi matkailualan isoista huolista liittyy myös työvoimaan: pandemia vei alalta noin 20 000 ammattilaista. Esimerkiksi Viking Linella eläkeläiset pelastivat viime kesän sesongin, koska he palasivat töihin ja pystyivät paikkaamaan vuoroja.
Suomessa on tällä hetkellä noin 50 000 ukrainalaista pakolaista ja heistäkin on toivottu apua ahdinkoon. Yllätyksenä on tullut se, kuinka harva heistä vielä puhuu englantia.
Lapin mukaan Suomen pitäisikin edistää voimakkaasti koulutusta, työperäistä maahanmuuttoa ja houkutella entistä aktiivisemmin ulkomaalaisia Suomeen töihin ja jäämään perheineen.
”Työvoiman saatavuusharkinnasta pitäisi luopua kaikkialla Suomessa.”
SMALin toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti korostaa puolestaan, ettei kansallisia lakeja valmistellessa suomalaisia matkailuyrityksiä ei saa ajaa huonompaan tilanteeseen kuin muualla Euroopassa.
”Merkittävä osa matkailualaa koskevasta sääntelystä on EU-pohjaista lainsäädäntöä. Usein sitä tuodaan hyvinkin vaihtelevilla tavoilla eri jäsenvaltioiden kansalliseen lainsäädäntöön.” Lähde KL
