Enontekiön kunta päätti vuonna 2020 ostaa tappiollisen lentokenttätoiminnan pelastaakseen kunnalle tärkeän matkailun. Ensimmäinen koronarajoitukseton matkailutalvi on ollut ennätyksellinen. Lentokentän johtaja kaavailee kentästä sähkölentokoneiden strategista solmukohtaa.
Kuva: Otto Ponto Anna Ruohonen
Lentokoneen matkatavaroiden purku tapahtuu hihnakuljettimen ja lihasvoimien avulla. Antti Keskitalo nostelee laukkuja kärryihin Enontekiön lentokentällä. Keskitalo on työskennellyt Enontekiön lentokentällä 19 vuotta. ”Tähän asti kentän ostaminen on vaikuttanut aivan loistavalta ratkaisulta. Sulkemisen merkit olivat ilmassa. Rakennuksiin ei haluttu investoida.”
Kolme vihreää bussia odottaa seuraavia matkustajia Enontekiön lentokentän pääovien edessä. Bussien lisäksi parkissa on muutamia työntekijöiden ja tullin autoja, mutta paikallisten kulkuneuvoja tilavalla parkkialueella ei näy.
Enontekiöläiset eivät käytä kenttää lentämiseen, sillä siitä operoidaan vain tilauslentoja. Tällä talvikaudella kentälle laskeutuu yhteensä 92 tilauslentoa Britanniasta ja Irlannista.
Säännölliset reittilennot Helsingistä Enontekiölle loppuivat vuoden 2018 huhtikuussa. Silloin kentän omisti lentoasemayhtiö Finavia. Se ylläpitää lain nojalla vain lentoasemia, joille on säännöllistä reittiliikennettä tai joissa harjoitetaan valtion ilmailua tai sotilasilmailua.
Jo ennen koronapandemiaa Finaviassa alettiin pohtia Enontekiön lentokentän sulkemista, sillä toiminta oli tappiollista ja kentän infrastruktuuri vaati suuria investointeja, Finavian laskujen mukaan jopa 15 miljoonan euron edestä.
Enter Air -yhtiön lento laskeutuu Enontekiön lentokentälle. Kuva: Otto Ponto
Toiminta on edelleen tappiollista. Kiitorataa on päällystetty, mutta suurimmat investoinnit ovat edelleen tekemättä. Kenttä kuitenkin toimii. Sen omistaa nykyään Enontekiön kunta ja kentällä on meneillään kaikkien aikojen matkailutalvi.
Tammikuisena perjantaina vajaat parisataa matkustajaa odottaa lähtöselvityksen avautumista kentän ainoassa terminaalissa.
Pian saapuva kone tuo matkustajia Lontoon Gatwickistä ja vie neljä päivää Tunturi-Lapissa lomailleet britit takaisin Pohjois-Englannin Leedsiin.
Lentokentän turvavastaava Daniela Huber katsoo täynnä olevaa terminaalia.
Nyt matkustajia on terminaalissa vain yksi koneellinen eli noin 190. Joulukuussa brittien kiivaimman sesongin aikaan kentälle laskeutui parhaimmillaan kuusi lentokonetta päivässä.”Tilan neliön ovat olleet niin sanotusti käytössä.”
Nyt tammi–helmikuussa torstai on toinen kahdesta viikonpäivästä, kun Enontekiön kentälle saapuu ja sieltä lähtee lentoja. Lentoja saapuu ainoastaan talvikaudella.
Vuonna 2022 kenttä vastaanotti yli 31 000 matkustajaa, mikä on yli kolmetuhatta matkustajaa enemmän kuin edeltävänä ennätysvuonna 2019.
Enontekiön lentokentän terminaalirakennusta on koristeltu joulusesonkiin keskittyvää matkailijaryhmää varten. Kuva: Otto Ponto
Lentokentän johtajan Marko Hallan mukaan alkuvuoden matkustajamäärät ovat olleet korkeammat viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, minkä lisäksi matkanjärjestävät ovat alustavasti kertoneet lisäävänsä kapasiteettia seuraavalle talvikaudelle eli kuluvan vuoden marras–joulukuulle.”Se tarkoittaisi, että tästä vuodesta tulee taas uusi ennätysvuosi”, Halla sanoo.
Merkittävä osa viime joulukuun matkailijoista oli päiväreissulaisia Britannaista. He saapuivat Enontekiölle aamulla, saivat ylleen kelkkahaalarit ja suuntasivat moottorikelkoilla kentältä päivän aktiviteetteihin eli koira- ja porovaljakkoajoille ja tapaamaan joulupukkia. Illaksi he lensivät takaisin kotiin.
Huoli lentokentän sulkemisesta ja sen vaikutuksista Enontekiön matkailuun iski Enontekiön silloiseen kunnanjohtajaan Jari Rantapelkoseen pandemian aikana. Rantapelkonen toimii nykyään Sodankylän kunnanjohtajana.
Alkuvuonna 2020 Rantapelkonen ja Tunturi-Lapin Kehityksen toiminnanjohtaja Veli-Matti Hettula matkustivat yhdessä Helsinkiin tapaamaan omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraista.
Rantapelkosen mukaan matkan aikana tuli selväksi, että kentän pyörittäminen ei tule jatkumaan valtio-omisteisen Finavian toimesta.”Piti löytää joku innovatiivinen ratkaisu”, Rantapelkonen muistelee.
Lopulta Enontekiön päättäjät ja yrittäjät saivat idean ostaa lentokenttä. Päätös nuijittiin Enontekiön kunnanvaltuuston kokouksessa läpi marraskuussa 2020 äänin 9–6. Lentokenttä siirtyi Enontekiön omistukseen seuraavana kesänä. Kaupan hinta oli 600 000 euroa ja se aiheutti keskustelua.
Kaupan vastustajat perustelivat näkemystään lentokenttätoiminnan pyörittämisen taloudellisilla riskeillä, sen puoltajat lentotoiminnan vaikutuksilla aluetalouteen.
”Paikkakunnan matkailuelinkeino kuntakeskuksessa olisi kuollut, jos kauppaa ei olisi tehty”, Rantapelkonen sanoo.
Kaupan myötä Enontekiön lentoaseman ylläpito, lentoliikenteen palveluiden järjestäminen, kunnossapito, lentoaseman kaupallinen toiminta ja kehittäminen siirtyivät Finavialta kunnalle.
Enontekiön lentokentän toiminta on edelleen tappiollista, mutta se ei ole lentokentän johtajan Marko Hallan mukaan koko totuus.
”Samalla logiikalla meidän pitäisi kysyä, ovatko kaikki rautatieasemat kannattavia”, hän sanoo.
Saapuvat matkustajat saavat etsiä matkatavaransa kärryistä terminaalirakennukseen kylkeen rakennetussa katoksessa. Kuva: Otto Ponto
Hänen mukaansa aluetaloudelliset vaikutukset ovat merkittävät. Kuten monessa muussakin Lapin kunnassa, matkailu on suurin työllistäjä myös Enontekiöllä.
Hallan mukaan matkailijat eivät tule Enontekiölle lentokentän vuoksi, vaan sen vuoksi, että siellä on lentokenttä. Lapin matkailun kasvu nojaa lentämiseen ja lentoyhteyksiin.
Enontekiön kunnanjohtaja Samuli Mikkolan mukaan kunnalla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa lentämisen päästöihin.
”Käytännössä kaikki matkailijat ovat ulkomaisia ja he tulevat tänne lentäen”, Mikkola sanoo.
Hänen mukaansa ensisijaisesti matkanjärjestäjien pitäisi vastata päästökompensaatiosta ja tarjota kuluttajille mahdollisuus kompensoida lentonsa aiheuttamat päästöt.
Marko Hallan mukaan lentokentällä voi olla muutakin toimintaa kuin lentämistä. Enontekiön lentokenttä haluaa profiloitua kouluttavana lentokenttänä. Osa työntekijöistä työskentelee kentällä Lappia ammattiopistolta oppisopimuksella.Hallalla riittää ideoita lentokentän kehittämiseksi.
”Olemme miettineet kaikkea pihalle rakennettavasta jäähuvipuistosta lähtien”, hän sanoo.
Hallan mukaan on vain ajan kysymys, koska sähkölentokoneet yleistyvät. Silloin Enontekiöllä aiotaan olla valmiina. Sähkölentokoneilla ei Hallan mukaan pysty aluksi lentämään pitkiä matkoja, ja ”keskellä ei-mitään” sijaitseva Enontekiö on hänen mukaansa täydellinen sijainti sähkökoneille tehdä välilasku.
Enontekiö on mukana pohjoismaisessa yhteistyöryhmässä, joka tutkii sähkölentokoneiden mahdollisuutta operoida Suomen, Ruotsin ja Norjan välisiä lentoja.
”Rovaniemi toimisi lähtöpisteenä, ja Enontekiön kautta pääsisi Tromssaan, Kiirunaan tai vaikka Ivaloon.”
Puolalaisen tilauslentoyhtiön kone on laskeutunut Enontekiön sysimustaan iltapäivään. Koneesta laskeutuvat ihmiset pysähtyvät ottamaan kuvia lumisesta kentästä.
Vielä joulukuussa iso osa matkustajista oli lapsia, mutta nyt koneesta poistuvat matkustajat ovat lähes kaikki aikuisia. Jollain on yllään shortsit ja t-paita.
Terminaalin ovensuulla hyväntuulinen lentokenttävirkailija Markku Teivainen tarkkailee matkustajia. Teivainen työskenteli 36 vuotta Helsinki-Vantaan lentokentällä, kunnes ”tarjoutui irtisanottavaksi” yt-neuvotteluissa koronan aikaan.”Halusin antaa tilaa nuoremmille”, Teivainen perustelee.
Sesonkityö eli talvi Enontekiöllä sopii 61-vuotiaalle Teivaiselle. Hän on juuri muuttamassa Enontekiöllä uuteen asuntoon, kommuuniin.
Hänen mukaansa moni asia tehdään Enontekiöllä toisin kuin muilla lentokentillä. Esimerkiksi lähtöselvitys tehdään manuaalisesti yliviivaamalla matkustajan nimi tulostetusta matkustajalistasta.”Tärkein työkalu sen tekemisessä on alleviivaustussi”, Teivainen sanoo.
Lentomatkailija seuraa, kun Enontekiön lentokentälle saapuneen koneen ruumaa tyhjennetään matkalaukuista. Kuva: Otto Ponto Lähde: HS
