Selvityksessä tulosparantajia ovat Tampereen sekä Lahden ja Ylä-Savon seudut. Osassa Suomea Venäjän läheisyys on heikentänyt sijainnin arvostusta. Yritykset arvioivat myös kuntien elinkeinopolitiikkaa.
Seinäjoki on jo kuudetta kertaa Suomen vetovoimaisin seutu yrittäjälle, selviää Elinkeinoelämän keskusliiton vuoden 2023 Kuntaranking-selvityksestä.
Seutu on selvityksen mukaan jopa onnistunut lisäämään etumatkaansa muihin.
Myös Rauma ja Salo säilyttivät tänä vuonna toisen ja kolmannen sijansa, vaikka neljännelle sijalle noussut Tampere kiriikin kärjen kannoilla.
Kärkikymmenikköön kiilasivat myös Lahden ja Ylä-Savon seudut. Kaikkein kovimman nousun teki kuitenkin Kajaanin seutu, joka nousi listalla peräti viisi sijaa.
Uutena vertailussa oli Porvoon seutu, joka sijoittui heti 6. sijalle.
Kahden vuoden välein toteutettavan Kuntarankingin tarkoituksena on asettaa Suomen alueet paremmuusjärjestykseen sen mukaan, kuinka hyvän toimintaympäristön ne tarjoavat paikallisille yrityksille.
EK:n vertailussa hyödynnetään sekä yrityksille omasta kotikunnastaan suunnattua kyselyä että aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja.
Kunnille selvityshistorian parhaat arvosanat, kritiikkiä edelleen voimakkaasti
Tänä vuonna kuntapäättäjät saivat yrityksiltä mittaushistorian parhaat arvosanat. Kehityksestä huolimatta kokonaiskuva ei kuitenkaan kuntia mairittele.
EK:n johtava asiantuntija Jari Huovisen mielestä tulokset kertovat oikeansuuntaisesta kehityksestä.
– Kuntien harjoittama elinkeinopolitiikka ja paikallinen yritysilmapiiri saavat yrityksiltä selvästi useammin kiitosta kuin moitteita.
– Kritiikkiä esiintyy kuitenkin laajasti ja keskimäärin yritysten antama kokonaisarvosana oli korkeintaan kohtuullinen, hän lisää.
Avopalautteessa korostui esimerkiksi yritysten turhautuminen paikalliseen politikointiin, puolueiden väliseen eripuraan sekä kuntapoliitikkojen ja virkamiesten heikkoon yhteistyöhön.
– Tämä näkyy yrityksille poukkoilevana ja tehottomana päätöksentekona, jossa yritysmyönteisyys voi jäädä sanahelinäksi, Huovinen arvioi.
Osa yrityksistä on lisäksi ollut tyytymättömiä kaupunki- ja kuntakeskustojen kehittämiseen, missä joko aitoa kehittämistä ei tapahdu ja keskustat näivettyvät, tai keskustoja kehitetään yritysten tarpeita kuulematta.
Seinäjoen Yrittäjien puheenjohtaja Jussi Saarijärvi uskookin Seinäjoen menestyksen pohjautuvan nimenomaan alueen yrittäjämyönteiseen kulttuuriin.
– Sekä kaupunki että kaupungin elinkeinoyhtiöt ovat olleet erittäin yritysmyönteisiä ja heidän kanssaan yritysten ja yrittäjäjärjestöjen yhteistyö on ollut pitkään jo todella saumatonta.
Saarijärvi on myös tyytyväinen yrittäjien huomioimiseen kuntapolitiikassa.
– Yrittäjien mielipidettä kysytään aktiivisesti ja tuntuu, että halutaan aidosti kuulla yrittäjien mielipiteitä päätettäviin asioihin, hän sanoo.
Venäjä on vaikuttanut sijainnin arvostukseen
Itä- ja Kaakkois-Suomen seutujen menestys EK:n vertailussa on usein läntisen Suomen seutuja vaihtelevampi ja heikompi.
Mahdollisina syinä ilmiölle Elinkeinoelämän keskusliitto listaa muun muassa kulttuuriset erot, maantieteen, erilaisen väestö- ja yritysrakenteen sekä Venäjän läheisyyden.
Lisäksi globaalit kriisit ovat vaikuttaneet yritysten käsityksiin paikallisista toimintaympäristöistään.
Vaikka valtaosa yrityksistä arvioi maantieteellisen sijaintinsa vastaavan hyvin yritystoimintansa tarpeisiin, ovat muutokset esimerkiksi työvoiman saatavuudessa ja liikenneyhteyksissä heikentäneet tuloksia.
Monilla alueilla oletettavasti myös Venäjän kaupan tyrehtyminen ja Venäjän läheisyys ovat vaikuttaneet sijainnin arvostukseen.
Kriisivuodet ovat toisaalta myös vahvistaneet alueellista sitoutumista. Esimerkiksi Ylä-Savossa ja Kajaanin seudulla sijainnin arvostus on kohonnut viime vuosien aikana.Lähde: Yle
