Rajavartioston päätehtävänä on ylläpitää rajaturvallisuutta ja huolehtia Suomen alueellisesta koskemattomuudesta. Maastorajan valvontaan käytettävää henkilöstöä on vahvennettu viime vuoden aikana.
Suomen ja Venäjän välisen rajan Kaakkois-Suomen raja-asemilla ylittää nykyisin keskimäärin 3 000 henkilöä päivittäin. Ennen koronaa ja Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa ylittäjiä oli vilkkaimpina päivinä jopa 43 000.
Liikennemäärien laskusta huolimatta Kaakkois-Suomen rajavartiosto ei ole lomauttanut henkilöstöään. Sen sijaan työntekijöiden tehtäviä on muutettu ja työntekijöitä on lisätty maastovalvontaan.
– Lähinnä Vainikkalan rajatarkastusasemalta on henkilöstöä kohdennettu rajavartioasemille, koska raideliikenne on todella vähäistä, sanoo apulaiskomentaja, everstiluutnantti Jukka Lukkari Kaakkois-Suomen rajavartiostosta.
Tällä hetkellä rajanylityspaikoilla rajaviranomaisia työllistävät tilapäisen suojelun hakijat, turvapaikan hakijat sekä maahan pääsyn epäämiset, joiden määrät ovat kasvaneet.
Rajavartiolaitos hoitaa niin metsästyksen valvontaa kuin sotilaallista maanpuolustustehtävää
Rajavartiosto päätehtävänä on ylläpitää rajaturvallisuutta niin rajanylityspaikoilla kuin maastorajalla. Lisäksi se huolehtii Suomen alueellisesta koskemattomuudesta.
Rajavartiosto hoitaa partioinnin yhteydessä esimerkiksi maastoliikenteen sekä metsästyksen valvontaa ja ulkomaalaisvalvontaa. Lisäksi rajavartiosto torjuu rikoksia ja tekee yhteistyötä muun muassa poliisin sekä tullin kanssa.
– Tehdään yhteisiä valvontaiskuja muun muassa rajanylityspaikalla tai tiestöllä. Ne voivat olla esimerkiksi raskaan liikenteen tai metsästyksen valvontaa, kertoo Lukkari.
Apulaiskomentaja muistuttaa, että rajavartioston henkilöstövahvuus ei ole mitoitettu pelkästään rajanylitysliikenteen tarpeisiin.
– Henkilöstömäärämme on nyt riittävä monialaisten tehtävien hoitamiseen, mutta sitä ei ole yhtään liikaa, toteaa apulaiskomentaja Lukkari.
Koulutusta muuttuvaan turvallisuusympäristöön
Rajavartiostossa panostetaan nyt työntekijöiden koulutukseen. Koulutustarvetta on tulevan itärajan esteaidan sekä uuden rajavartiolain takia.
– Nykytilanteessa voimme huolehtia hyvin henkilökunnan täydennyskoulutuksesta. Nyt koronan jälkeen on ollut hyvin aikaa kiriä koulutusvelkaa kiinni, toteaa Lukkari.
Myös Venäjän varjo teettää työtä, sillä rajavartiostossa varaudutaan myös aikaisempaa vakavampiin turvallisuusuhkiin Itärajalla. Ensisijaiset uhkat ovat häiriöt rajanylityspaikalla tai luvattomat rajanylittäjät maastorajalla.
Rajavartiolaitos on myös osa Suomen sotilaallista puolustusjärjestelmää.
Mediat ovat kiinnostuneet itärajasta ennennäkemättömällä tavalla
Ukrainan sodan alettua Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla harvassa olivat päivät, jolloin kuvaajia ja toimittajia ei olisi ollut paikalla. Suomen pitkä valtion raja Venäjän kanssa nousi kansainvälisten medioiden kiinnostuksen kohteeksi sodan alettua ja Suomen jätettyä Nato-jäsenhakemuksen.
– Viime vuosi oli kokonaisuudessaan yllätyksellinen ja kiireinen. Rajaan kohdistui ennen näkemätön mediapaine niin kansainvälisten kuin kansallisten medioiden toimesta. Median kiinnostus kohdistui Suomen itärajalla erityisesti Kaakkois-Suomeen, Lukkari tiivistää.Lähde: Yle
