Kiinteistöliitto varoittaa, että EU:sta voi tulla kallis ja pakollinen lisälasku valtavaan määrään suomalaiskoteja.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi voi pakottaa monien suomalaisten kodit korjauksiin. Kuva: Tiina Somerpuro
EU:ssa uusittava rakennusten energiatehokkuusdirektiivi voi pakottaa monien suomalaisten kodit korjauksiin kiristyvien velvoitteiden täyttämiseksi.
”EU-parlamentti äänestää maaliskuun puolivälissä uudistuksesta, joka toteutuessaan ajaisi noin puolet suomalaisista kerrostaloista ja omakotitaloista mittaviin korjauksiin kymmenen vuoden kuluessa”, kerrotaan Kiinteistöliiton sivustolla.
”EU-parlamentin äänestyksen jälkeen asian käsittely jatkuu parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa. Jos direktiivi toteutuu nyt parlamentille ehdotetussa muodossa, noin 1,5 miljoonaa asuntoa, joista lähes 570 000 omakotitaloja, on korjattava täyttämään uudet energiatehokkuusvaatimukset 31.12.2032 mennessä.”
Kiinteistöliiton mukaan muutokset tarkoittaisivat käytännössä esimerkiksi rakennuksen lämmöneristävyyden parantamista julkisivuremontin avulla tai lämmitysjärjestelmän vaihtamista, vaikka korjauksille ei muuten olisi vielä tarvetta.
Edessä jättikulut
Korjausten kustannukset olisivat Kiinteistöliiton arvion mukaan koko rakennuskannan osalta noin 21 miljardia euroa, eli vuosittain noin 2,1 miljardia euroa vuoden 2032 loppuun saakka.
”Jos energiatehokkuusdirektiivi toteutuu esitetyssä muodossa, se aiheuttaa suomalaisille kotitalouksille suuria haasteita. Kasvavalla määrällä kotitalouksia ja taloyhtiöitä on jo nykyisinkin vaikeuksia saada rahoitusta korjauksiin. Energiatehokkuuden parantaminen erillään muusta asuinrakennuksen korjaustarpeesta on kallis ja kustannustehotonta tapa tavoitella päästöjen vähentämistä”, kertoo toimitusjohtaja Harri Hiltunen Kiinteistöliiton sivustolla.
Ympäristöministeriö kertoi viime vuonna verkkosivuillaan, että komission ehdotuksen mukaan jäsenmaiden olisi korjattava rakennuskantansa energiatehokkuudelta huonoimmat 15 prosenttia, eli energialuokka G luokkaan F.
”Vaatimus koskisi muita kuin asuinrakennuksia vuoden 2027 alkuun mennessä ja asuinrakennuksia 2030 alkuun mennessä. Kolme vuotta myöhemmin kaikki F-luokan rakennukset olisi korjattava E-luokkaan”, kerrottiin ympäristöministeriön verkkosivuilla.
Energiatehokkuusluokitus olisi ensin uudistettava vuoden 2025 loppuun mennessä, joten korjausvaatimuksen vähimmäistasot olisivat uuden luokituksen mukaisia.
Valtioneuvosto linjasi kantansa komission ehdotukseen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta viime vuoden keväällä eduskunnalle toimittamassaan U-kirjelmässä.
Näin VTT:n arvioi
VTT:n arvion mukaan velvollisuus ryhtyä korjaamaan rakennusta pelkästään energiatehokkuuden vuoksi koskisi 35:ttä prosenttia rakennuskannasta eli noin 516 000:tta rakennusta.
”Rakennuksista 445 600 on omakotitaloja, 24 100 rivitaloja, 24 300 kerrostaloja, 5 200 julkisia rakennuksia ja 16 400 muita tämän velvoitteen alaisia rakennuksia”, kerrotaan valtioneuvoston U-kirjelmässä.
Velvoitteesta aiheutuvat rakennusten korjauskustannukset olisivat VTT:n arvion mukaan 13,7 miljardia eli noin 1–1,5 miljardia euroa vuodessa.
U-kirjelmän mukaan rakennusten omistajille olisi myös riskinä energiatehokkuudeltaan heikompien rakennusten arvon aleneminen.
Euroopan komissio julkaisi joulukuussa 2021 ehdotuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta osana laajaa 55-valmiuspakettiaan. Ilmastopaketilla EU tavoittelee nettopäästöjensä vähentämistä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
”Neuvottelut voivat kestää jopa kaksi vuotta. Jäsenvaltiot muuttavat kansallista lainsäädäntöään vasta kun lopulliset päätökset direktiivin sisällöstä on tehty”, kerrottiin viime vuonna ympäristöministeriön verkkosivuilla. Lähde:Te
