Venäjä on aktivoitunut Suursaarella, joka on aivan Suomen vieressä

Suursaari on noin 40 kilometrin päässä Suomen rannikosta. Helsinkiin sieltä on noin 10 minuutin helikopterimatka.
Charly Salonius-Pasternak ja sateliittikuva Suursaaresta Suomenlahdella.
Suursaari oli ennen Suomen hallussa turistikohde. Toisesta maailmansodasta lähtien saari on kuulunut Venäjälle. Viimeisten vuosien aikana se on muuttunut Venäjän asevoimien sotilaskohteeksi.        Kuva: Retu Liikanen

Venäjä on aktivoitunut Suomenlahden itäosassa sijaitsevalla Suursaarella vuodesta 2014 eli Krimin hyökkäyksestä alkaen.

Satelliittikuvista selviää, että Suursaarelle on rakennettu tutka-asema. Venäjän median mukaan  Venäjä rakensi saarelle myös uuden sotilashelikopterikentän muutamia vuosia sitten.

Alueella on ollut Krimin valtauksen jälkeen aiempaa enemmän laskuvarjojoukkojen ja erikoisjoukkojen harjoituksia.

Suomen suurin konttisatama Kotkassa on vain noin 40 kilometrin päässä Suursaaresta. Helsinkiin on noin 10 minuutin helikopterilento.

Ylen selvityksen mukaan Suursaaresta on todennäköisesti häiritty Suomen lentoliikennettä viime maaliskuussa. Tämä selviää lentokoneiden lähettämästä datasta.

Suomessa viranomaiset eivät kommentoi Suursaareen liittyviä asioita.

Tässä artikkelissa arvioidaan saaren merkitystä Suomen turvallisuudelle Ulkopoliittisen instituutin, tanskalaisen sotilasanalyytikon ja avointen tietokantojen avulla.

Satelliittikuva Suursaaren tutka-asemasta.
Tutka-asema on uusittu vuonna 2019. Saarelle on rakennettu mediatietojen mukaan komento- ja lennonjohtotorni, sääasema, polttoaineen täyttökompleksi, huoltopiste ja erikoisvalaistus. Satelliittikuvan lähde: Maxar Kuva: Juha Rissanen / Yle

Pienellä rahalla valmistelua

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi Venäjän pitävän Suursaarta tankkauspaikkana ja helikopterien varalaskeutumispaikkana. Sotilaallisesti asia on rationaalinen ja normaali, sillä saari kuuluu Venäjälle ja se voi tehdä siellä mitä haluaa.

Sateliittikuva viidestä helikopterikentästä Suursaaressa.
Helikopterikenttiä on tutka-aseman lisäksi rannan tuntumassa. Venäjän mediassa on kerrottu, että Leningradin ilmavoimien joukot ovat tehneet harjoituslaskuja ja nousuja uudelta kentältä. Satelliittikuvan lähde: Maxar Kuva: Juha Rissanen / Yle


Salonius-Pasternak ei pidä Venäjän lisääntynyttä läsnäoloa uhkana Suomen fyysiselle turvallisuudelle.

– Juuri tällaisissa asioissa, kuten häirintä ja tiedustelu, maantiede on huomioitava puolustuksessa. Itsessään Suursaaren sijainti ei tee uhkaa meille.

Salonius-Pasternak näkee Venäjän valmistautuvan kaikkeen. Hän korostaa, että jos asiat eivät koskaan etene valmistelua pidemmälle, se ei haittaa.

– Tämä on samaa asiaa kuin maa-alueostot. Niiden hinta on ollut pieni. Jos käy niin, ettei niitä tarvita, se on ok. Joskus valmistelut voivat olla hyödyllisiä, koska ne eivät maksa paljon ja samalla voidaan harjoitella tai lähettää viesti muille maille.

Viron merivoimien komentaja Jüri Saska kuvailee Suursaaren merkitystä samankaltaisesti kuin Salonius-Pasternak. Saskan mukaan Suursaari on ”yksi kivi meressä”, jonka merkitys tiedustelulle on suurempi kuin saaren merkitys sotilaallisesti.

Saska vertaa Suursaarta Ukrainan Käärmesaareen.

– Se on hyvä paikka omistaa, mutta vaikea säilyttää ja hallita.

Kartta Suursaaren sijainnista Suomenlahdella.
Lähin suomalaiskylä, Haapasaari, on noin 25 kilometrin päässä Suursaaresta. Kuva: Juha Rissanen / Yle

Rauhanaikainen puolustaminen

Ulkopoliittisen Instituutin johtaja tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi, että Suomen olisi hyvä miettiä Suomen rajojen lähellä olevan infrastruktuurin merkitystä syvemmin mahdollisia kriisiaikoja ajatellen.

– Millaisessa tilanteessa tämänkaltainen infra pitäisi tuhota? Ajatusmaailma on vieras suomalaisille poliitikoille ja väitän, että osittain myös puolustusvoimille.

Salonius-Pasternak tarkoittaa sitä, että Venäjällä on alueita ja osastoja tai sensoreita, joita voi hyödyntää satojen kilometrien päähän. Hänen mielestään rauhan aikana pitäisi miettiä, millaisissa tilanteissa Suomi olisi valmis neutralisoimaan uhan.

Sateliittikuva Suursaaren helikopterikentistä ja tutka-asemasta.
Tutka-aseman lähellä näkyy helikopterikenttä. Toinen kenttä on sataman lähettyvillä. Satelliittikuvan lähde: Maxar Kuva: Juha Rissanen / Yle

Suursaari on niin sanottu etuvartio, johon on rakennettu erilaisia mahdollisuuksia Venäjän asevoimille. Salonius-Pasternak ei kuitenkaan ole huolissaan asiasta kokonaisuutena.

– Suomi ei ole ehkä koskaan itsenäisyytensä aikana ollut näin turvassa, koska Venäjän fokus on Ukrainassa. Pääosa joukoista, jotka ovat olleet Suomen rajan läheisyydessä, ovat Ukrainassa. Lisäksi osa joukoista on tuhottu Ukrainassa.

Johtava tutkija arvioi myös, että Suomen puolustusvoimat ovat ehkä valmiimmassa kunnossa kuin koskaan. Lisäksi on yhteistyötä Ruotsin, Norjan ja Yhdysvaltojen kanssa ja Suomi on saanut poliittisia sitoumuksia tuekseen.

Suomen puhumattomuus

Yksi esimerkki Venäjän toimista Suomea kohtaan on GPS-häirintä. Maaliskuussa Suursaaresta kohdistettiin lentokonedatan mukaan Kotkan suuntaan lentokoneiden GPS-häirintää, osoitti Ylen selvitys. Se tarkoittaa, että koneet menettävät paikannussignaalinsa.

Kartta GPS-häiriöistä Kaakkois-Suomessa 7.3.2022.
Lentokonedata osoittaa, että GPS-häirinnän lähde oli suurella todennäköisyydellä Venäjän Suursaari. Kuva: Juha Rissanen / Yle

Suomessa lentoliikenteestä vastaava viranomainen on Traficom. Se sanoo, ettei voi jäljittää häirinnän tulevan Venäjältä. Pohjoisessa Norjan viranomaiset ovat jäljittäneet häirinnän tulevan Venäjältä. Lisäksi viime vuonna kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa selvitettiin Venäjän GPS-häirintää, yksi mittauspiste oli Sodankylässä. Siellä havaittiin häirintää.

Keskusrikospoliisi tutki viime vuoden maaliskuun GPS-häiriöitä, mutta keskeytti tutkinnan, koska häiriöiden lähdettä ei löytynyt. KRP kertoo, että tutkintaa jatketaan, jos he saavat uutta tietoa asiasta.

Viron merivoimien komentaja Jüri Saska kertoo Ylelle, että viime vuosien aikaan myös Viro on kokenut GPS-häirintää.

Salonius-Pasternak ihmettelee, mikseivät Suomessa viranomaiset puhu ja sano ääneen, ettei toiminta ole hyväksyttävää.

– Kun katsoo tuota GPS-häiriökarttaa, häirintä ei vaikuta liittyvän Venäjän strategisten kohteiden suojeluun. On mahdollista, että häirintä liittyy oman toiminnan peittämiseen, mutta toiminta ei silti ole hyväksyttävää. Tässä häiritään toisen maan ilmatilaa tietoisesti.

Salonius-Pasternak tulkitsee häirinnän tarkalleen ohjatuksi Suomeen.

– En näe, miten tämän voisi tulkita millään muulla kuin vihamielisellä tavalla.

Yle pyysi haastattelua Venäjän asevoimilta, mutta turhaan.

Häirintäsuunta Uttiin

Tanskalainen sotilasanalyytikko Jens Wenzel Kristoffersen on seurannut Venäjän toimintaa vuosikymmenien ajan.

Kristoffersen näkee Suursaaren sijainnin strategisena.

– Jos saarelle sijoittaa vaikkapa S300- tai S400-ilmatorjuntajärjestelmän, voi halutessaan seisauttaa koko Suomenlahden lentoliikenteen.

Sotilasanalyytikko uskoo Suomen tiedustelun olevan kiinnostunut Suursaaresta ja sen liepeillä olevasta toiminnasta.

Kristoffersen kiinnittää huomiota siihen, että viime vuoden maaliskuussa GPS-häirintää on tehty suoraan Suomea kohti.

– Kohteeksi on valittu Suomi, ei Viro. Häirintä saattaa olla suunnattu Kotkaan päin Utin jääkärirykmentin vuoksi, Kristoffersen arvioi. Lähde:Yle