Yksi tekonurmikenttä kuormittaa lähiympäristöään jopa 1 800 kilolla kumirouhetta joka vuosi – rouheesta halutaan nyt eroon ympäristösyistä

EU-komissio luokittelee autonrenkaista tehdyn kumirouheen ympäristölle haitalliseksi mikromuoviksi. Vaasa haluaa rouheesta eroon ja Seinäjoella on hyviä kokemuksia vaihtoehtoisesta täyttöaineesta.

Konstgräsplan. Lilla Ehnvallen. Vasa.
Kumirouhetta päätyy tutkimuksen mukaan luontoon peräti 1800 kiloa vuodessa. Kuva: Yle/Rolf Granqvist    Sebu Björklund

Vaasassa halutaan päästä tekonurmikentillä pehmusteena käytetystä kumirouheesta eroon pitkällä aikavälillä.Kulttuuri- ja liikuntalautakunta käsittelee esitystä asiasta torstaina 9. maaliskuuta.Tavoitteena on vastuullinen ja ympäristön huomioiva toiminta.

Vaasan kaupungin liikuntatoimenjohtaja Mika Lehtosen mukaan Vaasa on edelläkävijöiden joukossa, mikäli esitys hyväksytään kaupungin päättävissä elimissä.

– Vaikka meillä ei ole niin paljon varsinkaan isoja kenttiä kuin Etelä-Suomessa, halutaan Vaasassa kuitenkin toimia tämän asian kanssa ympäristön kannalta turvallisesti ja vastuullisesti. Näin halutaan viedä tätä kehitysprosessia eteenpäin, Lehtonen toteaa.

Kuuden vuoden siirtymäaika

Koko Suomessa tekonurmikenttiä on kaikkiaan yli 400.

Vaasassa erikokoisia kenttiä on 18. Seinäjoella kenttiä on kymmenkunta ja Kokkolassa neljä.

Helsingissä, Tampereella ja Turussa on jo päätetty kumirouheesta luopumisesta.

Taustalla on EU-komission ehdotus mikromuovin, johon myös kumirouhe lasketaan, rajoittamisesta. Siirtymäajaksi on määritelty kuusi vuotta.

Kumirouhe, jota tekonurmikenttien pohjamassana käytetään, on peräisin vanhoista murskatuista autonrenkaista.

Esimerkiksi Vaasan Hietalahden stadionin vanhan tekonurmen siirron yhteydessä kumirouhetta jouduttiin siirtämään 75 000 kiloa. Määrä vastaa 7 500 autonrenkaan vuorta.

Vastaavan kokoisia kenttiä Vaasan seudulla on kahdeksan, loput ovat huomattavasti pienempiä.

Helsingissä tehdyn tutkimuksen mukaan yhdeltä kentältä voi vuoden aikana päätyä lähiympäristöön kumirouhetta peräti 1 800 kiloa vuodessa.

Etenkin talvikunnossapito on hankalaa, sillä auratessa kumirouhe huuhtoutuu lopulta helposti huleveden mukana.

kädessä tekonurmen raaka-ainetta. oikealla kumiseos, vasemmalla sokeripohjainen tekonurmi.
Tekonurmen täyttöainetta. Oikealla kumiseos, vasemmalla sokeripohjainen täyttöaine. (Arkistokuva) Kuva: Markku Rantala / Yle
Seinäjoella vaihtoehtoisesta rouheesta hyviä kokemuksia

Seinäjoen uudella stadionilla päädyttiin vuosi sitten ympäristöystävällisen rouheen kokeilemiseen tekonurmen uusimisen yhteydessä.

Seinäjoen kaupungin liikuntatoimenjohtaja Jari Mäkelä toteaa, että stadionin rouheen uusimista pohdittiin pitkään.

Uusiminen lankesi kaupungin kontolle, koska kaupunki omistaa kentän ja valaistuksen, ja on siten vastuussa sen ylläpidosta.

– Tultiin lopulta siihen tulokseen, että siirrytään kumirouhekentästä bioflex-kenttään, Mäkelä sanoo.

Valmistajan kotisivun tietojen mukaan Seinäjoella käytetty rouhe on valmistettu mineraalista, joka on 98-prosenttisesti hiekkaa.

Korkeamman omapainon ansiosta materiaali pysyy paremmin paikoillaan, eikä roisku kuten kumirouhe.

Mäkelä kertoo, että Seinäjoki oli liigapaikkakunnista ensimmäinen, joka käytti tätä vaihtoehtoa. Ensikokemukset vaihtoehtoisesta tekonurmen täytteestä ovat Mäkelän mukaan hyvät.

– Kokemukset ovat olleet hyviä myös seurojen ja pelaajien taholta. Tuleva kesä osoittaa onko yhden talven jälkeen kokemukset vielä yhtä hyviä, Mäkelä sanoo.

Ennen pitkää myös Seinäjoella tullaan korvaamaan tekonurmikenttien kumirouhe ympäristöystävällisemmällä vaihtoehdolla.

– Kyllä meillä periaatteellinen asia on se, että isompia kenttiä ei tehdä enää kumirouhekentiksi, vaan täyttöaine tulee olemaan jotain muuta, Mäkelä sanoo.

Mäkelä toteaa, että pesäpallopaikkakuntana Seinäjoella on etenkin koulujen kentillä suosittu hiekkapohjaisia tekonurmikenttiä jo entuudestaan. Niiden päälle on myös helpompi talveksi tehdä jää.

Vanhoja autonrenkaita, joita käytetään Kehä ykkösen meluvallien rakentamisessa, 6.9.2016.
Yhden jalkapallokentän kumirouheeseen on murskattu arviolta 7500 autonrengasta. Kuva: Eila Haikarainen/Yle.
Kokkolassa ei lähivuosina ajankohtaista

Kokkolan kaupungin liikuntatoimenjohtaja Lotta Nyqvist toteaa Kokkolassa olevan kolme ulkokenttää ja yhden sisäkentän, joissa täytteenä käytetään kumirouhetta.

Nyqvistin mukaan myös Kokkolassa on kumirouheesta keskusteltu.

– Meillä ei ole nyt ollut minkään uuden kentän hankinta ajankohtainen tässä ihan lähiaikoina, sen takia myöskään linjapäätöstä ei ole tehty. Totta kai kumirouheen käytön kielto kuitenkin huomioidaan suunnittelussa ja hankinnoissa kun se on ajankohtaista, Nyqvist sanoo.

Seuraavat kentät joiden kohdalla asia tulee ajankohtaiseksi, ovat Nyqvistin mukaan urheilupuiston sekä hybridiareenan kentät.

– Eli parin vuoden sisällä asia ei vielä ole ajankohtainen.Lähde:Yle