Asiantuntija kertoo, miksi talojen pakkoremontointi kaatuu omaan mahdottomuuteensa

Paljon arvostelua herättänyt rakennusten energiadirektiivi nuijittiin läpi tiistaina EU-parlamentissa äänin 343 puolesta ja 216 vastaan.

Tarkoituksena on vähentää asumisesta ja rakentamisesta tulevia kasvihuonepäästöjä ja energiankulutusta rakennusalalla vuoteen 2030 mennessä ja tehdä siitä hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

Kannan puolesta äänestänyt Miapetra Kumpula-Natri kirjoitti äänestyksen jälkeen Twitterissä, ettei ”tämä tule pakottamaan remonttiin”.

”Jäsenmaille koitetaan antaa velvoitetta parantaa energiatasoja ja tehdä energiatukiohjelmia, mutta pakkoa ei omistajalle voi asettaa! Onneksi”, kirjoitti Kumpula-Natri.

Kumpula-Natri kannatti siis lakia, mutta ei usko sen velvoittavuuteen. Todellisuudessa se lienee lähellä totuutta.

Myös kantaa vastaan äänestänyt keskustan Elsi Katainen kehottaa ihmisiä vielä nukkumaan yönsä rauhassa ja välttämään panikointia. Remonttiakaan ei vielä kannata hänen mukaansa alkaa miettiä. Tilanne voi näyttää hänen mukaansa vakavalta, mutta se ei ole lopullinen totuus.

Panikointia on aiheuttanut erityisesti direktiivin omakotitaloja koskeva osuus. Kaavailuissa kun on tällä hetkellä uusien omakotitalojen päästöttömyys vuodesta 2028 eteenpäin. Vanhojen omakotitalojen eristystä ja lämmitysjärjestelmiä tulisi taas parantaa niin, että vuoteen 2030 mennessä ne saavuttavat energialuokan E ja vuoteen 2033 mennessä energialuokan D.

Neuvontainsinööri Timo Jokela PRKK:sta eli Peruskorjaamisen ja Rakentamisen Kehittämiskeskus ry:stä pitää parlamentin ajamaa hanketta omakotitalojen osalta täysin mahdottomina toteuttaa.

”Täma laki tulee kuolemaan omaan mahdottomuuteensa. Se ei tule onnistumaan, sillä rahat ei yksinkertaisesti riitä. Maksaa jokaisen korjattavan talon osalta luokkaa kymmeniätuhansia, kun talo lisäeristetään ja energiajärjestelmä uusitaan.”

Jokaisen talon energiaremontti maksaisi jopa kymmeniätuhansia euroja.

Kun Euroopan komissio edisti viime vuonna ajaa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kiristämistä, VTT laski, mitä se tarkoittaisi Suomessa. Laskujen mukaan energiatehokkuusremontti pitäisi tehdä jopa 445 000 suomalaiseen omakotitaloon. Nyt läpi mennyt esitys on jopa komission esitystä tiukempi.

Jokela näkee, että kyse on pikemminkin ihmisten herättelystä ja pelottelusta.

”On aivan hyvä, että energiatehokkuutta parannetaan, ja varmasti tällainen herättely saa sen aikaan.”

Parlamentti linjasi, että vaaditut energialuokat on oltava kunnossa tulevaisuudessa, kun vaikkapa talo myydään tai vuorataan eteenpäin.

”Niinhän nytkin on oltava energiatodistus, kun talo myydään. Mittausta ei kuitenkaan ole tehty varmaan puolessakaan myydyistä taloista, eikä kukaan ole siihen puuttunut”, naurahtaa Jokela.

Hän lisää, että energialuokat ovat muutenkin vain suuntaa antavia eikä koko totuus. Mummo omassa torpassaan voi olla alimmassa energiatehokkuusluokassa, mutta todellisuudessa hän lämmittää puilla pientä asuntoaan eikä sähköä kulu välttämättä paljoakaan.

”Ja mitäs tehdään, jos mummo sanoo, ettei hänellä ole rahaa 30 000 euron energiaremonttiin, vaikka mikä direktiivi vaatisi? Tuskin häntä vankilaankaan vietäisi. Tämä hanke on yksi EU:n ajamista järjettömyyksistä, joka kuolee omaan mahdottomuuteensa.”

Seuraavaksi laki etenee parlamentin, neuvoston ja komission keskinäiseen neuvotteluun, jota kutsutaan trilogiksi.