Helsingin kaupungin ympäristöhuolto kaataa talvisin Suomenlahteen valtavat määrät likaista lunta.
”Tänä talvena ennen viimeisintä lumimyräkkää tai takatalvea Hernesaaren lumen mereen kaadon lumenvastaanottopaikalle oli tuotu 15 441 lumikuormaa. Yhden kuorma-auton keskimääräinen lumikuorma on noin 17,5 kuutiometriä, joten mereen on tänä talvena kaadettu noin 270 217,5 kuutiometriä lunta”, Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan projektinjohtaja Tero Koppinen sanoo.
”Tilavuudeltaan lunta olisi siis lähes tarkalleen noin 2,5 kertaa eduskuntatalon kokoinen lumikasa”, Koppinen havainnollistaa.
Yksi kuutio painaa keskimäärin noin 300 kiloa kuutiometriltä, joten mereen on tänä talvena kipattu yhteensä noin 81 tuhatta tonnia lunta.
Kaiken kaikkiaan lunta otettu vastaan Helsingin lumenvastaanottopaikoille tänä vuonna 89 158 kuormallista, Koppinen kertoo.
Helsingin kaupunki on kipannut lumensa mereen pitkään. Ennätyssuuri lumimäärä päätyi Suomenlahteen talvena 1998–1999.
”Tuolloin mereen kaadettiin yhteensä 141 200 lumikuormaa ja kaikille vastaanottopaikoille noin 277 460 lumikuormaa. Hernesaaressa mereen kipattiin 64 000 kuorma-auton lavallista lunta Lisäksi tällöin kipattiin mereen myös Rajasaaressa 19 200 lumikuormaa, Hakaniemessä 3 000 lumikuormaa ja Tammasaaressa 55 000 lumikuormaa”, Koppinen kertoo.
”Ennätys on siis lähes kymmenenkertainen tähän talveen verrattuna.”
Nykyisin mereen kipataan lunta Helsingissä vain Hernesaaressa.
Mitä ympäristövaikutuksia tällä käytänteellä on?
Laajamittainen lumen vastaanotto ylipäätään aiheuttaa liikennettä ja liikenne ympäristölle muun muassa melua ja ilmansaasteita.
”Lumen mereen kaataminen puolestaan aiheuttaa vesistölle kuormitusta lumen mukana mereen kulkeutuvan kiintoaineksen myötä. Kiintoainesta kulkeutuu tutkimustemme mukaan 14,6 kiloa lumikuutiota kohden, eli noin 255 kiloa per lumikuorma”, Koppinen laskee.
Kiintoainesta on siis päätynyt Helsingistä Suomenlahteen tänä talvena arviolta 4 000 tonnia lumen kippaamisen sivutuotteena. Siinä on mukana esimerkiksi koirien ulosteita.
Valtaosa kiintoaineksesta painuu heti lumen kaatoon käytettävän laiturin edustalla meren pohjaan, josta se kerätään keväisin pois ruoppaamalla.
”Roskaa kiintoaineksesta on 1,2 kiloa yhtä luomikuormaa kohden. Tänä talvena siis noin 18 529 kiloa roskaa on kulkeutunut lumen mukana mereen, joskin tänäkin talvena sen kulkeutumista merelle on ollut estämässä uittopuomi, jonka rajaamalta alueelta roskia kerätään talven aikana sekä talven jälkeen ennen uittopuomin poistamista vedestä.”
Mikromuoveja lumen seassa on tutkittu olevan 0,14 grammaa lumikuutiota kohden, eli 2,45 grammaa per lumikuorma.
”Arviolta mikromuoveja on siis kulkeutunut mereen tänä talvena 37 kilogrammaa. Mikromuoveista pääosa on ollut polyeteeniä, joka on yleisin muovilaji ja josta valmistetaan muun muassa läpikuultavia kestomuoveja”, Koppinen kertoo.
Aiotaanko lumen kippaamista mereen jossain vaiheessa vähentää tai siitä luopua kokonaan Helsingissä?
”Lumen mereen kaatamisesta aiotaan luopua. Se vaatii kuitenkin korvaavat ratkaisut, joiden toteutusta valmistellaan paraikaa”, Koppinen kertoo.
Korvaavien ratkaisujen toteutukselle on muun muassa valmisteilla kymmenvuotinen hankekokonaisuus, jolla parannetaan monipuolisesti lumenhallintaa Helsingissä.
”Tämä tarkoittaa esimerkiksi lumenkuljetusmatkojen lyhentämistä ja siten liikenteen haittojen vähentämistä.”
Tero Koppisen mukaan runsaslumisina talvina lumen mereen kaatoa aiotaan vielä pitää vararatkaisuna, jos muut lumenhallinnan ratkaisut eivät riitä pitämään Helsinkiä toimintakykyisenä talvella.
Lähde MT.
