Nosturijätti Konecranesin johtama teknologiahanke sai 70 miljoonan euron tuen Business Finlandilta. Hankeyritysten oma panos nostaa investoinnit jopa 200 miljoonaan euroon. Lisäksi Business Finland tukee Bittiumin, Danfossin, Orionin sekä Ponssen ja Epecin johtamia haastajahankkeita.
Konecranes nostureita käytetään muun muassa metsäteollisuudessa. UPM:n Fray Bentosin tehtaassa Konecranesin nosturilla nostetaan sellupaaleja konista jokilaivaan.
Nosturivalmistaja Konecranesin johdolla käynnistyy mittava, jopa 70 yrityksen tutkimus- ja innovointihanke. Sen pitäisi poikia satoja työpaikkoja ja uusia vientituotteita.
Konecranes kertoi torstaina, että Business Finland on myöntänyt Zero4-hankkeelle 70 miljoonaa euroa osana laajempaa Veturi-ohjelmaansa.
”Rahoituksesta maksimissaan 20 miljoonaa tulee Konecranesille ja maksimissaan 50 miljoonaa ekosysteemille. Suomessa on vahva ekosysteemi, joka voisi tällä teollisuudenalalla toteuttaa vielä enemmän”, sanoo Konecranesin teknologiajohtaja Juha Pankakoski.
Konecranesin lisäksi Business Finland julkisti torstaina rahoituspäätökset viidelle haastajaluokan veturiyritykselle, jotka ovat Bittium, Danfoss, Orion sekä Ponsse ja Epec yhdessä. Business Finland voi rahoittaa veturiyritystä 20 miljoonalla eurolla, ja haastajaluokan vetureita 10 miljoonalla. Lisäksi Business Finland varautuu rahoittamaan veturiyrityksen ekosysteemiä yhteensä 50 miljoonalla eurolla ja haastajaluokan veturien ekosysteemiä 20 miljoonalla.
Esimerkiksi Konecranesin hankkeessa Business Finlandin rahoitusosuus on noin 40 prosenttia investoinneista, joten panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen nousevat koko Zero4-verkostossa yhteensä noin 200 miljoonaan euroon.
Konecranes saa maksimissaan 20 miljoonan rahoituksen ja investoi lisäksi itse 40 miljoonaa hankkeeseen viiden vuoden aikana.
”Ohjelman puitteissa Suomeen luotaisiin noin 200 miljoonaa tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta, jota Business Finland tukee 70 miljoonan potilla. Tulemme lisäämään omaa tutkimus- ja tuotekehityshenkilöstöämme ja oletamme, että ekosysteemissä osuus on vielä suurempi. Yhteenlaskettuna puhutaan sadoista työpaikoista”, Pankakoski sanoo.
Osaaminen kootaan yhteen
Konecranes odottaa hankkeeseen liittyvän 70 kumppaniyritystä. Alustavassa tunnustelussa hankkeesta on ollut kiinnostunut jo 20 yritystä.
Tavoite on luoda yhtenäinen alusta materiaalivirtojen hallitsemiseen. Hankkeeseen valituista tuotantolaitoksista, tehtaista tai satamista on tarkoitus kehittää materiaalivirtojen lippulaivatehtaita.
”Kun puhutaan siitä, miten asiakkaiden prosesseja voi tehostaa, meidän laitteiden pitää kytkeytyä muiden laitteiden kanssa suurempaan materiaalivirtojen hallintaan lähtöpisteestä loppuun asti. Olemme huomanneet, että kotimaasta löytyy paljon erityyppistä osaamista tämän ympärillä”, Pankakoski sanoo.
Teknologiassa tällöin puhutaan esimerkiksi mobiiliverkoista, sensoroinnista, konenäöstä tai materiaalivirtojen virtualisoinnista ja optimoinnista.
Materiaalivirtoja tehostetaan esimerkiksi tehtaan etuovelta takaovelle tai satamassa laivasta porttiin. Tämä parantaisi tuottavuutta ja turvallisuutta sekä vähentäisi päästöjä.
”Automaatiosaarekkeet kytketään osaksi tällaista end-to-end kokonaisuutta, joka toteutetaan turvallisesti ja minimoidaan energia ja päästöt. Tässä on merkittävä tuottavuuspotentiaali saavutettavissa kaikessa teollisuudessa ja logistiikassa”, Pankakoski sanoo.
Cargotec mukaan? ”Ei poissuljettua”
Globaaleista päästöistä noin viisi prosenttia syntyy tällaisessa logistiikassa ja materiaalinkäsittelyssä.
Koncranesin ja toisen suuren kotimaisen nosturivalmistajan, Cargotecin yhdistymissuunnitelma kariutui viime vuonna. Onko suuren kilpailijan eli Cargotecin mahdollista osallistua tällaiseen hankkeeseen?
”Ei se ole poissuljettua. Kyllähän Cargotecin kanssa nytkin toimitaan useammissa ekosysteemeissä. Kunhan asiat on tarkasti sovittu, ettei kilpailulainsäädäntöä rikota ja bisnessalaisuudet sekä tuoteoikeudet erotetaan selvästi, se on ehdottomasti mahdollista”, Pankakoski sanoo.
Lähde Te.
