Tero Mustonen Puruveden jäällä helmikuussa 2022. Paksusta teräsjäästä sahattu jääkimpale kertoo, että jää on muuttanut muotoaan ilmastonmuutoksen aikana. Jäässä näkyy tikkumaisia pystyraitoja, jotka puolestaan kertovat haurastumisesta.
Työ luonnon hyväksi toi ”vihreän Nobelin”
Suomalainen tutkija ja kalastaja Tero Mustonen saa maailman merkittävimmän ympäristöpalkinnon ruohonjuuritason toimista planeetan pelastamiseksi. ”Inarissa on 73 hehtaarin metsä, joka näillä rahoilla saadaan elpymään”, Mustonen sanoo 200 000 dollarin palkinnostaan. Heli Saavalainen
Hän taistelee ilmastonmuutosta vastaan ruohonjuuritasolla ja on luonut luonnon ennallistamiseen mallin, jota voidaan soveltaa kaikkialla maailmassa.
Perustelut maineikkaan Goldman-palkinnon myöntämiseksi suomalaiselle tutkijalle ja kalastajalle Tero Mustoselle, 46, ovat huikeat.
Vihreäksi Nobeliksikin kutsuttu Goldman-palkinto on maailman merkittävin ympäristöpalkinto. Palkintosumma on 200 000 dollaria eli noin 185 000 euroa.
Tero Mustonen on ensimmäinen suomalainen, jolle yhdysvaltalainen Goldman-säätiö on myöntänyt palkinnon. Taustalla on Mustosen yhdessä vaimonsa Kaisu Mustosen kanssa perustaman Lumimuutos-osuuskunnan työ ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi.
”HÄMMENTÄVÄÄ”, Tero Mustonen kuvailee tunnelmiaan.
Hän pitää palkintoa huomionosoituksena paitsi omalle työlleen myös Lumimuutoksen työlle. Luonnon hyväksi tehtyä työtä on jatkunut yli 20 vuotta hehtaari ja kosteikko kerrallaan.
Nyt Lumimuutoksella on yli 60 ennallistamiskohdetta. Niiden vaikutuspiirissä on noin 52 000 hehtaaria suota, vesistöjen valuma-alueita ja metsää ympäri Suomea.
Entisistä turvetuotantoalueista ja talousmetsistä on tehty monimuotoisia kosteikkoja ja elinympäristöjä.
”Rajuimmat luontokokemukseni olen saanut kalalla. Kalastus on luonnon sisällä toimimista.”
KONTIOLAHDEN Selkiellä Pohjois-Karjalassa asuva Mustonen ei ole parrasvalojen mies. Hän pyrkii elämään osana luontoa ja viihtyy paremmin kalastuksen sekä kyläyhteisöjen ja perinteisestä luontotiedosta voimansa ammentavien alkuperäiskansojen parissa.
Parrasvaloissa Mustonen kuitenkin lähipäivät paistattelee. Ympäristöpalkinto jaetaan tänään maanantaina Yhdysvalloissa San Franciscon oopperatalossa, johon mahtuu tuhansia ihmisiä.
Seremoniat jatkuvat Washingtonissa. Siellä ohjelmaan sisältyy vierailu Valkoisessa talossa.
Juhlallisuuksia varten evästykseksi on jaettu etukäteen turvaohjeet ja Kaisu Mustoselle meikkausohjeet. Ne tuntuvat hiukan hassuilta pariskunnasta, joka asuu vanhan metsän keskellä 200-vuotiaassa karjalaistalossa ilman juoksevaa vettä.
Tero Mustonen kotonaan Kontiolahden Selkiellä.
Syntynyt vuonna 1976 Tampereella.
Itä-Suomen yliopiston maantieteen laitoksen dosentti.
Lumimuutos-osuuskunnan perustajajäsen ja johtaja.
Tutkimustyötä arktisella alueella Suomessa, Alaskassa, Kanadassa, Grönlannissa ja Venäjän Siperiassa.
Yksi YK:n ilmastopaneelin IPCC:n pääkirjoittajista vuonna 2022.
Kalastaja, toiminut eräoppaana Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
Asuu Kontiolahden Selkiellä vaimonsa, maantieteilijä Kaisu Mustosen kanssa.
TERO MUSTONEN on maantieteilijä ja ilmastotutkija. Hän on myös ammattikalastaja, ja juuri kalastuksesta kumpuaa hänen luontosuhteensa.
”Rajuimmat luontokokemukseni olen saanut kalalla”, Mustonen kertoo.
”Kalastus on luonnon sisällä toimimista. Siinä voi päästä oikeasti kiinni siihen, mitä luonto on. Se on syvällinen asia, suuri mysteeri.”
Kalastukseen liittyvät myös perinteet sekä hiljainen tieto ja viisaus. Ne ovat Mustosen mielestä yhtä olennaisia kuin tutkimustieto. Tieteellisellä tiedolla sen sijaan ei ole merkitystä ilman käytännön kokemusta, kuten vanhojen kalastajien ymmärrystä luonnon muutoksista.
Väitöstutkimuksessaan Mustonen selvitti ilmastonmuutoksen vaikutuksia nuottakalastukseen talvisaikaan Puruvedellä sekä poronhoitoon Siperiassa. Muikun talvinuottaus Puruvedellä jatkuu osana Lumimuutoksen toimintaa.
Yhteisöllinen, voittoa tuottamaton osuuskunta elvyttää perinteisiä luontaiselinkeinoja sekä ennallistaa soita, metsiä ja kokonaisia vesistöjä ja valuma-alueita kohti luonnontilaa.
Lumimuutos-osuuskunnan puheenjohtaja Tero Mustonen (vas.) seuraa muikun talvinuottausta Puruvedellä helmikuussa 2022. Kalastamassa Karoliina Lehtimäki (oik.) ja Henri Leskinen.
Lumimuutoksen toiminnassa on mukana yli 40 alkuperäiskansojen luontaistalouskylää muun muassa Alaskasta, Kanadasta ja Grönlannista. Suomesta toimintaa on ammattikalastuskylillä esimerkiksi Kesälahdella ja Merikarvialla.
”Siperia sulkeutui, mutta sielläkin oli suuri luonnonsuojelu- ja ilmastonmuutosohjelma”, Mustonen kertoo.
LINNUNSUO Kontiolahden Selkiellä on avainkohde, jonka ennallistaminen on antanut sysäyksen monille muille hankkeille.
Linnunsuon ja sitä ympäröivän Jukajoen valuma-alueen kunnostaminen on malliesimerkki vuosien työstä, joka on tuottanut tulosta. Entinen turvetuotantoalue on ennallistettu monipuoliseksi ja valtakunnallisesti merkittäväksi lintukosteikoksi. Lisäksi taimen on palannut kalakuolemien vaivaamaan Jukajokeen.
”Emme koskaan pääse takaisin alkuperäiseen, mutta voimme yrittää päästä parempaan kuin nyt.”
Ensisijainen tavoite oli Mustosen mukaan vesiensuojelu, mutta luonnon voima yllätti kaikki. Linnut tulivat joukolla takaisin. Nyt kosteikkoalueella on tavattu yli kahtasataa lintulajia, harvinaisuuksiakin.
Sitten on hiilihyöty. Se on isoin asia ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta, sillä suot ovat maailman tärkeimpiä hiilinieluja.
”Turvetuotantoalueelta vapautui paljon hiilidioksidia, mutta maaperän hiilidioksidipäästöt loppuivat heti alueen allastamisen jälkeen. Suo palautuu vähitellen hiilinieluksi”, Mustonen kertoo.
Kokonaisen vesistön ja valuma-alueen elpyminen on Mustosen mukaan vahva viesti siitä, että luonto voi elpyä, kun sille annetaan edellytykset.
”Emme koskaan pääse takaisin alkuperäiseen, mutta voimme yrittää päästä parempaan kuin nyt.”
Linnunsuon tarina on kokonaisen vesistön tarina, Tero Mustonen kertoo. Kosteikon laitaan pystytetty mökki on seuranta-asema, johon asennettujen mittalaitteiden avulla tarkkaillaan ennallistamisen vaikutuksia, kuten veden laatua.
LUMIMUUTOKSEN ennallistamisfilosofia painottaa kokonaisten valuma-alueiden kunnostamista yksityisillä mailla. Ajatuksena on synnyttää kolmas tie ympäristön ja luonnonvarojen käytön hallintaan.
”Suomessa käytäntö on hyvin kaksijakoinen. Vaihtoehtoja ovat lähinnä luonnon täyssuojelu ja maksimaalinen käyttö. Niiden väliin tarvitaan kykyä reagoida nopeasti muuttuviin oloihin”, Mustonen sanoo.
Lopputuloksena on yhteinen hyöty, johon maanomistajatkin ovat tyytyväisiä. Tarvitaan vuoropuhelua ja ehjiä kokonaisuuksia, jotka eivät pirsto tai museoi luontoa.
Ennallistamisen konkretia on Mustosen mukaan täysin erilainen kuin käynnissä oleva poliittinen keskustelu.
”Sovitaan asiat ja tehdään fiksuja juttuja. Otetaan maanomistajat mukaan. Ei se niin vaikeaa ole.”
Lumimuutoksen yhteisöllinen rooli on osoittautunut toimivaksi. Kun ihmiset innostuvat yhdessä tekemään asioita luonnon hyväksi, ennallistettava luonto saa merkityksen. Siitä tulee jälleen ihmisten paikka.
”Sovitaan asiat ja tehdään fiksuja juttuja.”
Tämä merkitys on ollut pitkään kateissa, sillä sotien jälkeen luonnonvaroja alettiin käyttää tavalla, joka vieraannutti ihmiset.
”Muutos oli suuri, suorastaan fataali. Ihmiset menettivät paikkojen merkityksen”, Mustonen miettii.
GOLDMAN-PALKINTO tuo Mustosen mukaan kansainvälisen hyväksynnän koko Lumimuutoksen ja kymmenien mukana olleiden ihmisten työlle suomalaisen luonnon puolesta.
Vaikka kulttuurinen muutos Suomessa on ollut sotien jälkeen hyvin raju, Lumimuutoksen kokemukset osoittavat, että luontosuhteen varaan voidaan rakentaa.
”Omassa maailmassani palkinnon merkitys on siinä, että se tunnustaa ja antaa arvon suomalaisten ammattikalastajien ja luonnossa elävien ihmisten ajattelulle ja kulttuurille”, Mustonen sanoo.
Tämä kulttuuri on pienimuotoista ja pitkään tietoon perustuvaa. Se osoittaa, että voimavarat vaikeistakin muutoksista selviämiseen löytyvät luonnosta.
PALKINTORAHOILLE Mustosella on jo kohde katsottuna.
Selkiellä metsän keskellä sijaitsevaan karjalaistaloon ei tule viemäröintiä eikä vesivessaa, vaan Mustonen jatkaa ennallistamistyötä.
Inarissa on 73 hehtaarin metsä, joka saadaan nyt elvytettyä.
Kuvassa nähdään Lumimuutos-osuuskunnan talvinuottausta Puruvedellä helmikuussa 2022. Saaliiksi saatiin noin 300 kiloa kestävästi pyydettyä muikkua. Kuvassa nuottaporukan kalastajat Lauri Hämäläinen ja Henri Leskinen.
