Nyt eurooppalaisten maksuliikennettä hoitaa käytännössä kaksi amerikkalaisyritystä. Keskuspankkirahaa voisi käyttää kännykällä, eikä siitä jäisi samanlaista jälkeä kuin korttimaksuista.
Kun turisti nostaa rahaa ulkomailla, hän maksaa nostostaan pienen välityspalkkion.
Osa palkkiosta, ja myös tieto rahan siirtymisestä, kilahtaa todennäköisesti toiselle eurooppalaisia pankki- ja luottokorttimaksuja hallitsevista firmoista eli yhdysvaltalaisille Visalle tai Mastercardille.
Muutaman vuoden päästä pankkikorttimaksut voivat kuitenkin olla historiaa ja rahankäyttö ilmaista koko euroalueella.
Euroopan keskuspankki ja muut euroalueen kansalliset keskuspankit nimittäin suunnittelevat uutta digitaalista euroa, joka toimisi älypuhelimissa.
Se kävisi maksuvälineeksi kaikkialla eikä sen käytöstä jäisi samanlaista maksujälkeä kuin esimerkiksi pankkikorttimaksusta – se siis toimisi käteisen rahan tavoin.
Samaan aikaan EU suunnittelee kansalaisten käyttöön eurooppalaista lompakkosovellusta.
Mitä digieuro ja digilompakko tarkoittavat? Lue tiiviit vastaukset alta.
Mikä muuttuu?
Ensisijaisesti digitaalisen rahan saavat käyttöönsä euroalueella majailevat ihmiset, yritykset ja viranomaiset. Siitä on tarkoitus tehdä yksi vaihtoehto käteiselle rahalle.
Digieuron käyttöä varten pitäisi tällä tietoa ladata sovellus joko Euroopan keskuspankin tai liikepankkien kuten vaikkapa Osuuspankin tai Säästöpankin kautta.
Myös euroalueen ulkopuolella asuvat ihmiset voisivat käyttää digirahaa, jos heillä on tili jossain euroalueen pankissa.
Digirahan käyttäminen olisi ilmaista aivan kuten käteisrahankin: maksuista ei koituisi välityskustannuksia kuten Visa- ja Mastercard-ostoissa.
Digieuroja saisi käyttöönsä suoraan keskuspankista, eikä välissä välttämättä tarvittaisi liikepankeissa olevaa pankkitiliä. Yksi avoinna olevia teknisiä kysymyksiä on, miten keskuspankki osaa yhdistää digieuron oikeaan kuluttajaan.
Miksi digieuro tarvitaan?
Käteisen käyttö vähenee, ja erityisesti Suomessa on siirrytty seteleistä ja kolikoista kortteihin ja sovelluksiin selvästi nopeammin kuin monessa muussa euromaassa.
– Samalla tulemme enemmän ja enemmän riippuvaisiksi suurista teknologia-alustoista. Sähköinen maksaminen on hyvin, hyvin keskittynyttä, Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki selittää.
Kotimaisista maksukorteista on luovuttu jo yli kymmenen vuotta sitten.
– Nyt on kaksi korttiyhtiötä, joiden debit- ja kredit-maksuilla tapahtuu likimain kaikki maksaminen. Kun toinen maksuvaihto eli käteinen vähenee ja tulevaisuudessa vielä lisää marginalistoituu, niin tarvitsemme toimintavarmuuden ja häiriönsietokyvyn kannalta uuden maksutavan, Välimäki sanoo.
Maksaminen on keskuspankin mukaan ”elintärkeä toiminto”, jossa pitää olla kilpailua ja vaihtoehtoja.
– Että kenellekään ei tule liian voimakasta monopolivoimaa alkaa hinnoitella maksamista.
Alkaisiko isoveli valvoa?
Tämä on yksi ongelmakohdista, joita digieuron valmistelijat Euroopan keskuspankissa ja kansallisissa keskuspankeissa yrittävät parhaillaan ratkaista.
Siinä missä käteinen raha on anonyymiä, digirahasta ei koskaan saada yhtä tunnistamatonta.
– Nykymaailmassa emme voi ajatella, että edes voisimme rakentaa täysin anonyymin maksuvälineen. Meidän pitää pystyä ehkäisemään esimerkiksi rahanpesua ja terrorismin rahoitusta, Välimäki sanoo.
Digieuron anonymiteetti asettuu siis jonnekin käteisen rahan ja pankkikorttien väliin.
Esimerkiksi Kiinan digitaalinen yuan tarjoaa viranomaisille keinon valvoa kansalaisiaan. Digieurossa tätä halutaan estää.
– Idea ei ole mitenkään, että isoveli alkaisi valvoa. Eurojärjestelmä ei saa tietoa siitä, mitä yksittäiset ihmiset tekevät rahallaan, siitä pidetään huoli, Välimäki painottaa.
Mikä digitaalinen lompakko on?
Samaan aikaan EU:n jäsenmaat ja komissio valmistelevat niin kutsuttua eurooppalaista lompakkosovellusta. Tässä digilompakossa on kyse digitaalisesta tunnistautumisesta.
– Digieurossa henkilön luotettava tunnistaminen on välttämätöntä. Jos digitaalinen henkilötietolompakko on olemassa, niin sitä voidaan hyödyntää digieuron tunnistautumisessa, Välimäki sanoo.
Valtiovarainministeriön erityisasiantuntijan Laura Kolisen mukaan eurooppalainen lompakkosovellus mahdollistaa rajat ylittävän sähköisen tunnistautumisen ja sähköisen allekirjoittamisen.
Uudessa digilompakossa kansalaiset voisivat lisäksi kantaa mukanaan esimerkiksi ajokorttia, matkustusoikeutta tai vakuutus- ja tutkintotodistuksiaan. Kuten tavallisessa kukkarossa, digilompakossakin he itse valitsisivat, mitä sinne laittavat.
Kolisen mukaan lompakko hyödyttää laajasti kuluttajia.
– Se on helppo ja uusi tapa hallita omia tietoja. Erityisesti jos teet jotain rajat ylittävää muiden jäsenvaltioiden alueella, vaikka ihan lomailet EU:ssa, niin puhelimessa olevasta lompakosta on helppo näyttää ajo-oikeus, kun vuokraat vaikkapa autoa lomamatkalla, Kolinen kuvailee.
Milloin digivälineet tulevat käyttöön?
Euroopan keskuspankki käynnisti vajaat kaksi vuotta sitten digieuron tutkimus- ja suunnitteluvaiheen. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin peruskysymyksiä kuten sitä, miten digivaluutta teknisesti voisi toimia.
– Ensi syksynä EKP:n neuvosto päättää, siirrytäänkö seuraavaan valmisteluvaiheeseen, Välimäki kertoo. Suomea neuvostossa edustaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
Vasta sen jälkeen alkaa digieuron konkreettinen toteutusvaihe.
EU-komissio antaa tiettävästi toukokuussa lakiesityksen digieurosta. Sen jälkeen siunaus tarvitaan vielä jäsenmailta ja EU-parlamentilta.
Välimäen mukaan digiraha voisi olla käytössä 4–5 vuoden kuluttua.
– Digivaluutassa käsitellään sen tyyppisiä maksu- ja henkilötietoja, jotka vaativat kaikkein turvallisimpien ja suojatuimpien tietojenkäsittelymenetelmien käyttöä, Välimäki sanoo.
– Ja lisäksi pitää varmistaa, ettei uudesta järjestelmästä päästä kiinni keskuspankin taseeseen, jotta siitä ei aiheudu rahoitusvakausongelmia eikä se vaaranna rahapolitiikan toteutusta.
Digilompakko taas voisi olla käytössä tämänhetkisen arvion mukaan hieman digieuroa ennen, aikaisintaan vuonna 2025. Myös sen kohdalla vaikeaa on turvallisuuskysymysten ratkaiseminen.
– Rakennettava kokonaisuus on hyvin tekninen, ja uudenlaisen turvallisen ratkaisun kehittäminen ottaa oman aikansa, Kolinen sanoo.
Mitä ajatuksia digieuro ja digilompakko herättävät? Voit keskustella aiheesta perjantai-iltaan kello 23:een asti.
Lähde Yle.
