Ex-suurlähettiläs Hannu Himanen näkee, että Suomella olisi tilaisuus päästä eroon kiusallisesta pakkosopimuksesta vuodelta 1940. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja toinen ex-suurlähettiläs René Nyberg kehottavat malttiin.
Nyt olisi oikea aika sille, että Suomi sulkisi Maarianhaminassa sijaitsevan Venäjän konsulaatin, sanoo entinen Moskovan-suurlähettiläs, diplomaatti Hannu Himanen.
– Minusta Venäjä on suorastaan syöttänyt Suomelle lapaan tämän mahdollisuuden, ja tätä asiaa pitäisi nyt harkita, Himanen sanoo.
Venäjä on pitkin kevättä tehnyt Suomelle monennäköistä kiusaa, esimerkiksi jäädyttänyt Suomen Moskovan- ja Pietarin-edustustojen pankkitilit. Tuorein esimerkki on Suomen Pietarin-konsulaatin Murmanskissa ja Petroskoissa sijaitsevien toimipisteiden sulkeminen.
Maarianhaminan-konsulaatin sulkeminen on tullut Suomelle ajankohtaiseksi Himasen mukaan juuri sen seurauksena, että Venäjä on ilmoittanut Suomen toimipisteiden sulkemisesta.
Yleensä edustustoja perustetaan valtioiden välillä vastavuoroisesti eli symmetrisesti. Maarianhaminan-konsulaatti on poikkeus, sillä Suomella ei ole sille vastinparia Venäjällä.
Venäjän konsulaatti Ahvenanmaalla perustettiin vuonna 1940. Solmittu sopimus oli Neuvostoliiton sanelema, ja Suomen oli pakko allekirjoittaa se hävityn talvisodan jälkeen.
– Maarianhaminan-konsulaatti on yksipuolinen etu, joka Suomi pakotettiin hyväksymään vuonna 1940, Himanen sanoo.
Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen konsulaatti on kuitenkin jäänyt Maarianhaminaan.
– Jos halutaan korjata tämä vuoden 1940 anomalia, niin nyt olisi hyvin otollinen tilaisuus, Himanen sanoo.
Himanen toteaa, että Suomen ja Venäjän yhteistyössä vastavuoroisuus on ollut historiallisesti tärkeä periaate. Olisi siis johdonmukaista että Suomi vastaisi vastavuoroisesti.
– Suomi voisi rauhallisesti kertoa, että vuoden 1940 sopimuksen perusteet ovat kadonneet, eikä Venäjän konsulaatilla ole mitään legitiimiä tehtävää Maarianhaminassa.
Venäjällä poikkeuksellinen valvontaoikeus
Sopimuksen mukaisesti Venäjällä on oikeus pitää Ahvenanmaalla konsulaattia, mikä sinänsä olisi vielä normaalia diplomatiaa.
Sopimukseen sisältyy kuitenkin poikkeuksellinen oikeus Venäjälle valvoa, että Ahvenanmaan demilitarisointia ja linnoittamattomuutta koskevia sitoumuksia noudatetaan.
– Vakavampi tekijä on Venäjän sopimukseen perustuva oikeus valvoa eli harjoittaa tiedustelutoimintaa. Nyt kun Suomi on Natossa, se on hyvin kyseenalainen järjestely.
Suomelle sopimus ei vastavuoroisesti anna mitään.
Vuonna 1940 solmitun Suomen ja Neuvostoliiton kahdenvälisen sopimuksen purkaminen ei vaikuttaisi Ahvenanmaan asemaan.
Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta eli demilitarisoimista koskeva sopimus allekirjoitettiin vuonna 1921 Kansainliiton välityksellä. Tuossa sopimuksessa Neuvostoliitto ei ollut osapuolena.
Himanen painottaa eroa vuosien 1940 ja 1921 sopimusten välillä. Vaikka vuoden 1940 sopimus irtisanottaisiin, Ahvenanmaan asema säilyisi ennallaan.
Haavisto: Suomen sopimuksista ei taakkaa
Toimitusministeristön ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ei näe Venäjän tiedusteluoikeutta kysymyksenä, josta olisi Suomelle taakkaa.
Kaikki Suomen tekemät vanhat sopimukset syynättiin, kun Suomi liittyi Natoon. Vuoden 1940 on yksi niistä.
– Löimme pöydälle kaikki ne sopimukset, joita Suomella on – niitä ovat muun muassa YYA-sopimuksen jälkeen solmittu ystävyyssopimus Venäjän kanssa, Ahvenanmaata koskevat sopimukset, Suomen solmimat rauhansopimukset, Haavisto vastasi Naton ulkoministerikokouksessa Oslossa.
Haaviston mukaan näistä vanhoista sopimksista ei löytynyt seikkoja, jotka olisivat aiheuttaneet yhdessäkään jäsenmaassa huolta.
– Kaikkien näiden (sopimusten) osalta todeltiin Natossa, että ne eivät aiheuta minkäänlaisia taakkoja tai huolia Natossa – tai Naton muissa jäsenmaissa.
Haavisto toteaa, että esimerkiksi Saksa on samanlaisessa tilanteessa eli myös sillä on Venäjän kanssa kahdenvälisiä sopimuksia voimassa.
Konsulaattinokittelussa pitää Haaviston mukaan pitää pää kylmänä.
Hänen mukaansa konsulaattien toimintaedellytyksiä tarkastellaan jatkuvasti, mutta erityisesti Pietarin konsulaatti on Suomelle tärkeä. Ihmiset edelleen liikkuvat rajan yli perheiden, opiskelun tai työssäkäynnin takia.
– Pitää kestää merivettä tällaisessa tilantessa, Haavisto sanoo.
Toinen ex-suurlähettiläs kehottaa malttamaan
Myös toinen entinen Venäjän suurlähettiläs, René Nyberg, on Himasen kanssa eri mieltä Venäjän Maarianhaminan-konsulaatin sulkemisesta.
– Jos nyt sanoisimme irti sopimuksen, se olisi poliittinen veto ja demonstraatio. En usko, että presidentti ja hallitus ovat siihen valmiita, Nyberg sanoo.
Nyberg kutsuu vuoden 1940 sopimusta Neuvostoliiton tuolloisen ulkoministerin mukaan Molotovin servituutiksi eli rasitteeksi. Nybergin mukaan sopimus tultaneen jonain päivänä irtisanomaan, mutta hänestä sen aika ei ole nyt.
Vaikka tilaisuus saattaa tuntua otolliselta, Nyberg ei pidä perusteltuna irtisanoa sopimusta vastavetona Murmanskin ja Petroskoin toimipisteiden sulkemiselle.
– Se olisi kikkailua. Edustan hyvin perinteistä näkemystä, jonka mukaan ei välttämättä pidä tehdä mitään, mistä ei ole hyötyä, Nyberg sanoo.
– Tämän rasitteen reaalipoliittista ja sotilaspoliittista merkitystä voidaan arvioida. Minun käsittääkseni se on vähäinen.
Nyberg on lukenut Twitteristä, kuinka moni pitää Venäjän viimeaikaisia toimia ”syöttönä Suomen lapaan”.
– On poliittinen ratkaisu joko kuunnella twitterkansaa tai miettiä, onko se järkevää.
Himanen ei sulkisi muita edustustoja
Himanen puolestaan muistuttaa, että Pietarin pääkonsulaatin vastinpari on Turussa toimiva Venäjän pääkonsulaatti.
– Sen asemaan ei ole syytä kajota, Himanen sanoo.
Hänen mielestään myös Suomella on hyvät syyt pitää yllä diplomaattista ja konsulaarista läsnäoloa Venäjällä vaikeista ajoista huolimatta.
Lähde Yle
