Purettavista rakennuksista saadaan paljon ehjää ja kelvollista uudelleen käyttöön. Rakennusten osien kierrätyksellä ja uudelleen käytöllä voidaan säästää huomattavasti rakennuskustannuksissa.Jaa artikkeli
Purkukohteesta kerättyjä sandwich-seiniä ja muita rakenteita siistissä nipussa odottamassa uutta käyttöä. Varastointia rajoittaa säilytystilojen lisäksi aika, jonka venyminen nakertaa sekä tarvikkeiden kuntoa että niiden kierrättämisen kannattavuutta. Kuva: Marko Taavila
Marko Taavila
Teollisuuslaitosten ja muiden suurten rakennusten purkamiseen erikoistunut Purkupiha Oy välittää rakenteita työkohteistaan. Parhaimmassa tapauksessa kokonainen kiinteistö vaihtaa omistajaa ja siirtyy toisaalle pystytettäväksi. Vaihtoehtoisesti osat päätyvät kahteen tai useampaan rakennukseen eri puolelle Suomea.
Tyypillisesti purettavista rakennuksista irrotetaan siististi erimallisia hallirunkoja, sandwich-seiniä ja korkeaprofiilisia kattopeltejä. Kierreportaat, nosto-ovet, siltanosturit ja ilmanvaihtokoneet ovat niin ikään kysyttyjä artikkeleita uudelleen asennettaviksi. Hyödynnettävät tukirakenteet ovat poikkeuksetta valmistettu teräksestä tai liimapuusta.
Uudistuotantoon verrattuna kustannushyödyt vaihtelevat tapauskohtaisesti. ”Rakentamisen hintataso jää 30–50 prosenttia alhaisemmaksi. Tähän vaikuttaa projektin koko sekä käytettävän tavaran määrä ja laatu”, kertoo yrityksen toimialapäällikkö Sauli Saarinen.
Tukirakenteiden, seinäelementtien ja kattopeltien kustannushyödyt kertautuvat mittavissa rakennushankkeissa.
Kuntakohtaisia eroja
Paikalliset rakennusvalvontaviranomaiset suhtautuvat kierrätettyihin rakenteisiin vaihtelevasti. Toisaalla lupa niiden käyttöön heltiää mutkattomasti, kun muualla vallitsee varautuneempi ilmapiiri.
Runkoja voidaan kuitenkin vahvistaa esimerkiksi tavanomaista tiheämmillä kehäväleillä ja kantavimmilla pystypilareilla. Vaihtoehtoisesti rakenne on hyödynnettävissä alkuperäistä vaatimattomammassa käyttötarkoituksessa. Mikäli tuote säilyy olennaisesti muuttumattomana, on CE-merkintä tarpeeton.
Viime kädessä kelpoisuus osoitetaan rakennuspaikkakohtaisella varmentamisella. Käytännössä rakennesuunnittelija tai muu alan asiantuntija antaa lausunnon tietyillä arviointiperusteilla, joihin sisältyy muun muassa paloturvallisuuteen, kosteusteknisyyteen ja pitkäaikaiseen toiminnallisuuteen liittyviä asioita.
Teknisen kelpoisuuden ohella täytyy tarkistaa materiaalien haitta-aineettomuus esimerkiksi homeiden osalta. Sisäilmaongelmien ja kosteusvaurioiden takia altistunut rakennus pitäisi purkaa kokonaan mitään säästämättä.
Purku- ja rakennustyömaiden rytmittäminen toisiinsa haastaa rakenteiden kierrättämisen. Logistisen ketjun tulisi toimia jouhevasti, jotta vältyttäisiin kannattavuutta nakertavilta välivarastoinneilta purkuineen ja lastauksineen.
Uudelleenkäytön potentiaali korostuu halleissa ja kalustosuojissa, joissa tekniset vaatimukset ovat vähäisempiä kuin muun tyyppisissä kiinteistöissä.
Lähde;MT.
