Amerikkalaiset oluttoimittajat Tara Nurin ja Herlinda Heras arvostavat sahtia ja matkustivat Suomeen sen vuoksi.
VAIKKA sahti on yksi suomalaisen ruokaperinteen kulmakivistä ja sitä on valmistettu täällä jo vuosisatojen ajan, moni suomalainen ei ole sitä koskaan edes maistanut. Suomen ulkopuolelta löytyy kuitenkin muinaista perinnejuomaa arvostavia olutharrastajia sekä asiantuntijoita.
Sahti toi Suomeen tänä kesänä myös kaksi oluisiin erikoistunutta amerikkalaistoimittajaa.
Tara Nurin ja Herlinda Heras toimivat tuomareina Nakkilassa elokuun ensimmäisenä viikonloppuna pidetyissä sahdinteon Suomen mestaruuskilpailuissa. Nurin kirjoittaa muun muassa amerikkalaiseen Forbes-lehteen.
”Lähes kaikki maistamani sahdit olivat herkullisia. Kaiken kaikkiaan juomien laatu oli todella hyvä”, Nurin sanoo.
SAHTI ei tehnyt kuitenkaan kovin suurta vaikutusta, kun Tara Nurin maistoi sitä ensimmäisen kerran vuonna 2019.
”Minun on oltava rehellinen: en pitänyt siitä. Maut olivat outoja ja niiden yhdistelmä ei viehättänyt minua.”
Nurin yllättyi kuitenkin siitä, että täyteläisen maun vuoksi alkoholi ei tyypillisesti maistu sahdissa lähes lainkaan.
Nyt Tara Nurin on toista kertaa Suomessa.
”Tällä kertaa kaikki on toisin”, hän sanoo.
Tara Nurin on kirjoittanut oluesta lähes 20 vuotta.
”Maut sekoittuvat toisiinsa harmonisesti.”
Herlinda Heras maistoi sahtia ensimmäistä kertaa pari vuotta sitten.
”Amerikassa lähes kaikissa oluissa on hiilidioksidia, joten kesti hieman totutella siihen, että sahti ei poreile.”
SUOMALAINEN sahti sai lisäksi oman lukunsa Tara Nurinin tuoreessa kirjassa, jossa hän kertoo naisista oluenpanemisen historiassa ja nykypäivänä. A woman’s place is in the brewhouse -kirjassa kerrotaan muun muassa, että oluenpaneminen ei ollut alkujaan miesten tehtävä, vaan naisten.
Sahdin kohdalla asiasta kiistellään.
”Jotkut sanovat, että ainoastaan naiset panivat sahtia. Toiset ovat sitä mieltä, että sitä panivat myös miehet”, Nurin sanoo.
”Toivon, että nuoret naisetkin innostuisivat sahdinteosta”.
Olutta on silti pitkään pidetty suurelta osin ”miesten juomana”. Tätä mielikuvaa Tara Nurin on halunnut ravistella. Myös naiset voivat panna olutta ja pitää oluesta.
”Aloittaessani urani oluttoimittajana vuonna 2005, Yhdysvalloissa kirjoitettiin todella vähän oluesta innostuneista naisista. Minusta naisten työpanosta oli ja on tärkeä tuoda esille”.
Sahtia ja olutta valmistetaan samoista perusaineksista, mutta sahtiin käytetään enemmän mallasta. Juoman makuvivahteisiin vaikuttaa muun muassa tekijän valmistustapa. Sahdissa voi olla esimerkiksi savun ja karamellin vivahteita.
Tänä vuonna sahtikisan mestaruuden voitti Pirjo Korpela Sysmästä. SM-tittelistä kisasi kaikkiaan 47 sahdintekijää. Viisi heistä oli naisia.
”Se on harvinaisen vähän”, sanoo Suomen Sahtiseuran puheenjohtaja Pekka Kääriäinen.
Nurin ja Heras toivoisivat naisten löytävän sahdinvalmistuksen pariin.
”Toivon, että nuoret naisetkin innostuisivat sahdinteosta”, Nurin sanoo.
Heras ja Nurin nauttivat matkastaan Suomeen.
SAHDIN lisäksi amerikkalaistoimittajat Nurin ja Heras ovat saaneet katsauksen suomalaiseen ruoka- ja juomakulttuuriin. He ovat maistaneet myös poroa, lohta ja marjoja.
Heras kokeili sahdin lisäksi toista Suomen ”kansallisjuomaa”.
”Join pari vuotta sitten ensimmäisen lonkeroni. Rakastin sitä!”
Heras luettelee asioita, jotka häntä Suomessa ilahduttavat. Niitä ovat muun muassa ympäristö, puhdas vesi ja mukavat ihmiset.
Sahtikisan voittajille jaetut ”hassut hatut” huvittivat amerikkalaistuomareita.
”Te tiedätte, miten pitää hauskaa.”
