Lemmikkilintujen vaativuus voi yllättää. Nettivideolla lauluja luritteleva papukaija huvittaa monia, arjen jakaminen äänekkään ja aktiivisen linnun kanssa on kuitenkin toista.
Laure Kurkelan kanarialinnut ovat kodinvaihtajia. Omaa lemmikkilintua harkitsevia Kurkela suosittelee käymään sellaisen ihmisen kodissa, jolla lintuja on jo. Silloin lintuarki sotkuineen ja äänineen tulee paremmin selville. Vaikka linnuilla on iso häkki, niille on tärkeää päästä ulkoilemaan myös vapaana turvallisessa tilassa. Kuva: Kai Tirkkonen
Harmaapapukaija lurittelee lastenlaulua.
Välillä se viheltelee taitavasti, naksauttelee ja huutelee välikommentteja. Videon kommenttikenttä on täyttynyt ihastuneista kommenteista.
Suosituimmilla papukaija-aiheisilla nettivideoilla katsojia on kymmeniä miljoonia.
Videot ovat osaltaan olleet synnyttämässä uutta lemmikkilintujen buumia, arvioi Lemmikkilinnut Kaijuli ry:n aktiivi Laure Kurkela.
Usein nettivideot eivät kuitenkaan anna papukaijojen pidosta realistista kuvaa.
Moni haaveilee puhuvasta papukaijasta. Vaan entäpä jos lintu laulaa samaa laulua yhä uudestaan – seitsemältä lauantaiaamuna?
Linnut nukkuvat öisin kuten ihminenkin. Ne eivät kuitenkaan ymmärrä esimerkiksi viikonloppujen päälle.
”Äänekkyys on sellainen mihin ihmiset eivät osaa varautua”. Kurkela sanoo. ”Videolla täysillä ilosta huutava lintu on söpö. Mutta millaista on jakaa arki sen kanssa?”
Ei ole myöskään taattua, että lintu puhuu saati laulaa, sillä taito on yksilöllinen.
Yleensä ihmiset ylistävät rakastamiaan lemmikkejä kilpaa. Kurkela sen sijaan puhuu papukaijoista jopa raadollisen rehellisesti: ”Ne eivät sovi kaikille.”
Useat hänen omista linnuistaankin ovat olleet kodinvaihtajia.
Lintujen perusluonne on todella aktiivinen, hän kertoo. Ne osaavat myös sotkea ympäri lennellessään. Papukaijat voivat tuhota esimerkiksi huonekaluja.
Hellämielisestä poikasesta voi kasvaa vaativa aikuinen vaativa lintu, jonka kanssa on elettävä jopa 50 vuotta.
Koska lintu on luonnossa saaliseläin, se voi olla myös kesyydestään huolimatta yllättävänkin arka.
Jos lintu pelästyy kättä, pelko voi myöhemmin purkautua käden puremisena. ”Koska linnut ovat hyvin älykkäitä, ne saattavat ennakoida ahdistavia tilanteita esimerkiksi käymällä kimppuun.”
Häkki tai muu asumus linnulla on oltava jo turvallisuuden vuoksi, mutta pelkästään häkissä elävää eläintä ei voi pitää.
Kurkela ei enää muista itsekään, miten lemmikkilinnuista tuli osa hänen elämäänsä. Suomen linnut -kirja tuli tosin lapsena luettua riekaleiksi, mutta vaivihkaa kiinnostus siirtyi lemmikkilintuihin.
Lemmikkilinnuissa Kurkelaa viehättää niiden aktiivisuus ja älykkyys.
Lintuharrastuksen kautta pääsee myös tekemään käsillään: Linnuille saa esimerkiksi askarrella virikkeitä.
Vielä muutama kymmenen vuotta sitten tiettyjä lintuja, kuten neitokakadua, pidettiin aloittelijan lintuina.
Ne saattoivat ajatusmallin takia päätyä ”harjoituslinnuiksi” jotka jäivät vähälle huomiolle tai päätyivät kodinvaihtajiksi siinä vaiheessa, kun unelmien yksilö toisesta lajista saatiin taloon.
Nykyään mitään lintua ei leimata erityisen helpoksi, vaikka osa lajeista suurempaa perehtyneisyyttä edellyttääkin. ”Hanki se lintu minkä haluat, mutta perehdy ensin kunnolla.”
Pitkään myös ajateltiin, että ihmisen seura riittää pitämään ison papukaijan tyytyväisenä. Nykyään tiedetään niiden kaipaavan kaltaistensa seuraa.
Esimerkiksi yksin elävillä harmaapapukaijoilla on tutkimuksissa havaittu kroonisen stressin merkkejä selvästi enemmän kuin sellaisilla papukaijoilla, joilla on kotona lajitoveri.
”Suosittelen hankkimaan heti aluksi kaksi lintua: Esimerkiksi sisko- tai veljesparin, jotta ne eivät lisäänny keskenään.”
Kurkelaa harmittaa, että osa pitää lemmikkilintua yhä häkissä ilman lisävaloa.
Trooppisina eläiminä päivälintujen hämäränäkö on huono, eivätkä Suomen pitkät talvet tarjoa niille tarpeeksi valoa.
Kyse on hänen mukaansa nurinkurisesta inhimillistämisestä: Koska me sopeudumme hämärään, ajattelemme herkästi, ettei lintukaan lisävaloa kaipaa.
Lintujen kauppaa on vauhdittanut muutama vuosi sitten uudistunut lainsäädäntö.
Muutoksen takia lintujen kuljetus myös kaupallisissa tarkoituksissa EU-alueella helpottui huomattavasti. Muutos yhdessä isojen hintaerojen kanssa on houkutellut markkinoille myös trokareita.
”Suomessa on Euroopan kalleimmat lemmikkilinnut”, Kurkela toteaa. Kun hollantilaisilta markkinoilta undulaatin voi saada viidellä eurolla, täällä hinta on jopa kymmenkertainen.
Kurkela kehottaakin selvittämään linnun taustat ennen hankintaa. Netin markkinapalstoilta löytyy kauppiaita, jotka tuovat ulkomailta lintuja pahimmillaan ilman mitään taustan tarkistusta, Kurkela kertoo.
Neitokakaduista ja undulaateista on paikoin ylitarjontaa, koska ne lisääntyvät helposti.
”Kielto olisi karhunpalvelus linnuille.”
Jos oikeiden olosuhteiden tarjoaminen on niin monille haastavaa, pitäisikö papukaijojen pitoa lemmikkeinä rajoittaa?
Ajoittain asia nousee keskusteluun myös lintupiireissä. Kielto olisi kuitenkin karhunpalvelus linnuille, Kurkela pohtii.
Kun Norjassa vuosikymmeniä sitten kiellettiin tiettyjen matelijoiden pito lemmikkeinä, harrastus siirtyi maan alle. Sairaita matelijoita ei välttämättä viety eläinlääkäriin. Sittemin kielto peruttiin.
Tärkeintä on jakaa tietoa, Kurkela sanoo. Rahan sijaan ratkaisevinta on oma halu tehdä parhaansa linnun eteen.
”Ei pidä moralisoida niitä, jotka toimivat puutteellisin tiedoin. Koskaan ei ole liian myöhäistä opetella lisää.”
Lähde: MT.
