Jos kasvihuonekaasujen kasvua ei hillitä lainkaan, pahimmillaan lämpötila voi 50 vuodessa nousta Lapissa lähes seitsemän astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mukaan Lappi lämpenee jo päätetyillä ilmastotoimilla seuraavan 50 vuoden aikana jopa 2–3 astetta nykytilasta eli 4–5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Arvio perustuu Norjan, Ruotsin ja Suomen Lapin alueelle kohdennettuun lämpötila-analyysiin.
Syke toteaa tiedotteessaan, että lämpötilan nousu vaikuttaa alueen luontoon ja elinkeinoihin merkittävästi.
– Lapin talvet alkavat myöhemmin ja leudontuvat, mikä vaikeuttaa monia elinkeinoja, kuten poronhoitoa, luontoturismia ja rakentamista. Muutoksen arvioidaan tapahtuvan yhden ihmissukupolven aikana, Syke kertoo.
Analyysin mukaan lämpötilan noustessa luontotyypit muuttuvat ja häviävät, kun esimerkiksi palsasuot ja ikirouta sulavat. Avoimet alueet pensastuvat ja heinittyvät eli arktinen luonto vihertyy.
Pohjoisen eläinlajit uhanalaistuvat, ja osa niistä saattaa hävitä kokonaan. Avotuntureiden lajeista jo nyt on uhanalaisia lähes 40 prosenttia.
– Lajien ahdinkoa pahentaa entisestään vesien tummuminen ja rehevöityminen sekä tulokas- ja vieraslajien, kuten ketun, kyttyrälohen ja jättiputkien, levittäytyminen alueella, Syke luonnehtii.
Lämpötilan nousua voitaisiin hillitä nykyistä tiukemmilla rajoituksilla
Suomen ympäristökeskus on koordinoinut analyysia, jolla saatiin tietoa Tunturi-Lapin lämpenemisestä. Esiteolliseen aikaan verrattuna Tunturi-Lappi on jo lämmennyt noin kaksi astetta.
Vaikka useimmat maat noudattaisivat Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteita kohtuullisesti, Tunturi-Lapissa lämpötila nousee seuraavan 50 vuoden aikana 2–3 astetta lisää.
– Jos kasvihuonekaasujen kasvua ei hillitä lainkaan, pahimmillaan lämpötila voi nousta Lapissa lähes seitsemän astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.
Ympäristökeskuksen mukaan lämpötilan nousu voitaisiin kuitenkin rajoittaa 3–4 asteeseen, jos kaikki maailman maat ottavat käyttöön uusia, tiukkoja ja kattavia rajoituksia energiantuotannossa, liikenteessä, rakentamisessa, ruoantuotannossa ja kulutuksessa.
Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman analyysin tekemiseen osallistuivat Ilmatieteen laitos, Metsähallituksen luontopalvelut ja Uumajan yliopisto sekä useita pohjoismaisia tutkimus- ja asiantuntijalaitoksia sekä yliopistoja. Lähde:Yle
