Puut eivät voi paeta talvea mihinkään. Vuosimiljoonien myötä niille on kehittynyt ihmeellisiä keinoja talven yli selviämiseen. Syksyllä keinot otetaan käyttöön.
Ruskan värit
Lehtipuut loistavat syysauringossa satumaisen värikkäinä. Yhtä kirkkaasti maalattu taulu menisi helposti imelän puolelle. Mistä ruskan värit tulevat? Miksi ne ovat niin kirkkaat? Miksi koivu on keltainen ja pihlaja punainen?
Kasvifysiologian professori Kurt Fagerstedtin mukaan syksyn koko väriloisto on kiinni kahdesta väriaineryhmästä, karotenoideista ja antosyaaneista. Niistä syntyy koko ihmeellinen värisävyjen kirjo.
Keltaiset ja oranssit värit tulevat karotenoideista. Nimi on lähtöisin latinankielisestä sanasta carota, porkkana. Punainen väri taas tulee antosyaaneista. Sana tarkoittaa kreikaksi sinistä kukkaa. Nimi johtuu siitä, että väriaineen eristi 1810- luvulla ranskalainen tutkija sinisestä ruiskukasta. Nykyään antosyaani-nimitystä käytetään isosta ryhmästä kemiallisesti samankaltaisia sinisiä, purppuranpunaisia ja punaisia väriaineita. Tällä samalla parin värin paletillaan luontoäiti värjää syksyn lehtien lisäksi kesällä myös monet siniset, punaiset ja keltaiset kukat.
Syksyn lehtien värjäytyminen punaisiksi on suurempi arvoitus kuin se, miksi ne muuttuvat keltaisiksi. Keltainen väri on kesälläkin olemassa lehdissä vihreän pigmentin alla, ja kun puu siirtää syksyllä arvokkaan lehtivihreän talteen, keltainen väri tulee näkyville.
Onko punainen väri stressin merkki?
Punainen väri sen sijaan valmistetaan erikseen syksyllä. Miksi ihmeessä? Se ei ole tutkijoille aivan selvää, vaikka biokemiallisesti tiedetään mitä lehdissä tapahtuu. Erään teorian mukaan lehdet ilmaisevat punaisella värillä stressiä. Vastaavaa punaista väriä näkyy kasveissa myös muissa stressitilanteissa, esimerkiksi jos käytetään liikaa rikkaruohomyrkkyjä tai jos kasvi on kovin paahteisessa paikassa.
Toisaalta punaiset väriaineet toimivat myös antioksidantteina, ja saattaa olla että niiden avulla solut pyrkivät puolustautumaan viime hetkeen asti. Erään teorian mukaan syksyn värit voivat olla varoitus tuhohyönteisille, että puu on voimissaan ja valmiina puolustautumaan hyökkääjiä vastaan.
Ruskan kirkkauteen vaikuttavat monet tekijät: perimä, kesän ja syksyn sääolot, puiden ravinnetilanne, kasvupaikan aurinkoisuus ja maaperä. Värit vaihtelevat eri puuyksilöiden ja lajien kesken: esimerkiksi rauduskoivu on yleensä keltainen.
Mistä puut tietävät, että on syksy?
Miten puut voivat tietää, että syksy on käsillä, kun lämpötilat voivat sahata kylmän ja lämpimän välillä? Huonot ajat pitää ennakoida hyvissä ajoin. On liian myöhäistä alkaa valmistautua kylmään talveen silloin kun ensimmäiset pakkasyöt pärähtävät päälle.
Kurt Fagerstedtin mukaan puut pystyvät seuraamaan aikaa. Ne huomaavat päivien lyhenevän, tai oikeastaan öiden pitenevän, ja tietävät siitä, että ollaan siirtymässä syksyä kohti. Siitä alkaa talveen valmistautuminen. Puu lopettaa kasvunsa, kerää arvokkaita ravinteita talteen, valmistaa talvehtimissilmuja, väkevöittää solunesteitä.
Prosessi on pitkä, koivu esimerkiksi alkaa valmistautua talveen jo heinäkuun lopulla! Ja hyvin valmistauduttuaan koivu selviytyykin melkein minkälaisesta talvesta tahansa. Koetilanteissa on todettu, että esimerkiksi koivun oksa on selviytynyt hengissä nestemäiseen typpeen (-196 C asteeseen) upottamisesta.
– Ihmisen on mielettömän vaikea ymmärtää sitä, että tähän kehitykseen on mennyt vuosimiljoonia. Kasvit ovat niin erilaisia kuin ihminen, kun ne jököttävät tuossa paikallaan, eivätkä pääse olosuhteita karkuun. Niiden on evoluution kuluessa täytynyt kehittää sellaiset mekanismit, että ne pärjäävät, oli sitten vastassa mitä tahansa, Kurt Fagerstedt pohtii.
