Toiset voivat juoda kahvia myöhäiseen iltaan asti ja toiset menettävät yöunensa jo aamukahvista – Nyt tähän löytyi selitys
Perimällä on tekemistä sen kanssa, kuinka kahvi meihin vaikuttaa. Oma tuntemus kertoo kofeiinin sietokyvystä kuitenkin enemmän kuin geenitesti, kertoo asiantuntija.Perimä vaikuttaa siihen, miten siedämme kahvia. Kuva: Emilia KangasluomaKahvin Sisältämän kofeiinin vaikutus elimistöön määräytyy osittain geenien perusteella, kirjoittaa The Washington Post.Se, miten reagoimme kahviin, pidämmekö sen mausta ja miten se vaikuttaa terveyteemme on artikkelin mukaan kiinni CYP1A2-geenin muodosta, joka hajottaa kofeiinin elimistössä nopeimmillaan parissa tunnissa ja pisimmillään 8 tunnissa.Artikkelin mukaan noin 40 prosentilla ihmisistä on geenimuoto, joka hajottaa kofeiinin elimistössä nopeasti, 40 prosentilla puolestaan hitaasti ja 10 prosentilla superhitaasti.On siis ihmisiä, jotka voivat juoda kahvia myöhään illalla ilman, että se vaikuttaa yöuniin. Toisilla iltapäiväkahvikin tuntuu levottomuutena vielä tuntien päästä illalla.Farmakologian emeritusprofessori Hannu Raunion mielestä geenit ovat kieltämättä kiistattomia asioita, joita ihmisistä pystytään tutkimaan. Hän ei silti näe mitään mieltä siinä, että ihmisistä alettaisiin tutkia CYP1A2-geenin muotoja.”Sanoisin, että ihmisen oma tuntemus kahvin vaikutusajan pituudesta on paljon tarkempi mittari kuin kuin vaikkapa geenitesti”, Raunio sanoo.The Washington Post mainitsee CYP1A2-geenillä olevan vaikutuksia sydänsairauksien ja muiden tautien sairastuvuusriskiin. Raunio suhtautuu väitteeseen kriittisesti, koska näyttö on heikkoa eikä tutkimustuloksia ole vuoden 2006 jälkeen pystytty toistamaan.”Sanoisin tässä vaiheessa, että kyseisen geenin eri muunnokset eivät ole missään tekemisissä kansansairauksien kanssa.”Kahvin vaikutuksiin elimistössä vaikuttavat Raunion mukaan sekä geenit että ympäristö.Geenejä Isompi merkitys on vaikkapa meillä syntymästä asti olevilla niin sanotuilla adenosiinireseptoreilla, joihin kofeiinikin sitoutuu. Adenosiini on aivojen ”unihiekkaa”, joka aiheuttaa luonnollista väsymyksen tunnetta. Kun kofeiini sitoutuu näihin samoihin reseptoreihin, uneliaisuus vähenee.”Aivoissa voi olla poikkeava määrä näitä reseptoreja tai niitä voi elämän aikana kehittyä lisää johtuen esimerkiksi paljosta kahvinjuonnista”, Raunio sanoo.Näiden reseptorien määrän ja kofeiiniherkkyyden mittaamiseen ei Raunion mukaan ole mitään keinoa, joten niitä on vaikea tutkia. Se tiedetään, että jotkin lääkkeet ja esimerkiksi tupakointi vaikuttavat jonkin verran kykyyn hajottaa kofeiinia elimistössä. Siksi tupakoitsijat eivät yleensä ole kovin herkkiä kofeiinin vaikutuksille.”Aivot myös sopeutuvat ympäristöön ja sietokykyyn vaikuttaa myös se, kuinka paljon kofeiinia saa elimistöönsä”, Raunio sanoo.Lähde: Aamulehti.
