Saunalla – sanalla, joka tarkoittaa mukavuutta, puhdistumista ja rentoutumista – on tärkeä asema suomalaisessa perinteessä ja nykykulttuurissa. Vaikka sauna on kaikkialla läsnä suomalaisessa elämässä, sen alkuperää varjostaa yhä salaperäisyys, sillä sen juuret juontavat juurensa ikivanhoihin käytäntöihin eri alkuperäisyhteisöissä ympäri maailmaa. Suomessa sauna on kuitenkin löytänyt todellisen kotinsa ja kehittynyt vuosituhansien aikana kiinteäksi osaksi jokapäiväistä elämää ja kulttuuri-identiteettiä.
Historialliset todisteet, vaikkakin hajanaiset, osoittavat, että saunarituaalit ovat olleet osa suomalaista yhteiskuntaa jo yli tuhat vuotta. Toisin kuin monissa muissa kulttuurikäytännöissä, saunomista ei Suomessa säännelty uskonnollisten tai valtiollisten instituutioiden toimesta, joten saunominen kukoisti yhteisöissä orgaanisesti. Varhaiset suomalaiset kylpylät olivat vaatimattomia rakennelmia, jotka oli usein haudattu maahan ja joita lämmitettiin alkeellisilla kivitakoilla. Ne eivät olleet vain fyysisen puhdistautumisen, vaan myös hengellisen puhdistautumisen ja yhteisön kokoontumisten välineitä.
Suomalaisessa kansanperinteessä saunalla on pyhä asema, ja sitä kuvataan usein elämän synnyinpaikkana ja parantamisen pyhäkkönä. Viittaukset Kalevalan kansansatuun korostavat saunan merkitystä muinaissuomalaisessa mytologiassa, jossa se kuvataan maagisten toimenpiteiden ja mystisten kokemusten paikkana.
Mytologisten juuriensa lisäksi sauna ilmentää suomalaisen vieraanvaraisuuden olemusta. Vieraan kutsuminen saunaan on lämpöä ja ystävällisyyttä osoittava ele, ja huolellista valmistelua pidetään kunnioituksen ja huolenpidon osoituksena. Perinteisesti saunat olivat erillisiä rakennelmia, mutta kaupungistumisen myötä ne ovat löytäneet paikkansa kaupunkitaloista ja julkisista tiloista, ja saunoista on tulossa yhä enemmän osa suomalaista yhteiskuntaa.
Saunomisen terapeuttiset hyödyt on Suomessa tunnustettu jo vuosisatojen ajan, ja kansanperinteen mukaan saunan höyryllä ja lämmöllä on parantava vaikutus. Nykytutkimukset tukevat näitä uskomuksia ja osoittavat, että saunominen auttaa monenlaisiin vaivoihin hengitystieongelmista stressiin liittyviin vaivoihin. Saunomisen fysiologiset vaikutukset, kuten verenkierron paraneminen ja rentoutuminen, ovat tuoneet sille maineen luonnollisena kehon ja mielen hoitokeinona.
Viime vuosina on syntynyt käsite ”green care”, jossa korostetaan saunarituaalien, luonnon ja yleisen hyvinvoinnin välistä synergiaa. Saunakokemus, johon sisältyy luonnon elementtejä ja perinteisiä käytäntöjä, antaa syvän tunteen yhteydestä ympäristöön, edistää emotionaalista tasapainoa ja yhteisön yhteenkuuluvuutta.
Kun Suomi jatkaa saunakulttuurin vaalimista, niin paikalliset kuin vierailijatkin voivat osallistua tähän ajattomaan perinteeseen ja löytää rentoutumista, parantumista ja ystävyyttä sen lohduttavasta syleilystä. Olipa kyseessä sitten maalaismainen maalaissauna tai moderni kaupunkisauna, sauna on edelleen turvapaikka, jossa suomalaisen kulttuurin ydin on sopusoinnussa luonnon rytmien kanssa ja joka tarjoaa ikuisen turvapaikan keholle, mielelle ja sielulle.
Tampereesta tuli maailman saunapääkaupunki vuonna 2018. Nimityksen ansaitsevat alueen laadukkaat saunat ja se, että täällä on eniten yleisiä saunoja koko Suomessa. Lisäksi Tampereelta löytyy Suomen vanhin edelleen toimiva yleinen sauna. Saunapääkaupunki-statusta puolustivat Kansaklinen saunaliitto, Kansainvälinen saunayhdistys ja Suomen Saunaseura ry.
Lähde siis matkalle, tutustu sinua odottaviin lukemattomiin saunaelämyksiin ja koe itse suomalaisen saunakulttuurin taika.
