Inarin kehittämisen ja tulevaisuuden suuntaviivoja vedetään käyttämällä työn pohjana kuntalaisille tehtyä uunituoretta kyselytutkimusta. Työpaja kävi läpi uhkat ja mahdollisuudet.
Inarissa annetaan kuntalaisten äänen kuulua kunnan tulevaisuutta pohdittaessa. Työtä on tehty paikallisissa työpajoissa, joista yksi järjestettiin eilen tiistaina. Paikalla oli kammillinen paikallisia asiantuntijoita, opettajia, kullankaivajia, opiskelijoita ja tavallisia inarilaisia, jotka saivat mahdollisuuden kertoa näkemyksensä Inarin tulevaisuudesta.
Pohjana ajatuksille käytettiin uunituoreen kyselytutkimuksen alustavia tuloksia. Tutkimukseen vastanneet inarilaiset olivat pohtineet Inarin kunnan tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkakuvia.
Mahdollisuuksia löytyy, kuten myös uhkia
Kyselytutkimuksen mukaan Inarin alueen keskeisimpänä mahdollisuutena inarilaiset pitivät matkailua ja matkailun kasvua. Sen halutaan oleva tulevaisuudessa kestävää, vastuullista ja hallittua.
Toisena mahdollisuutena pidettiin saamelaiskulttuuria ja sen säilymistä elinvoimaisena. Tämä edellyttäisi vastaajien enemmistön mukaan sopua saamelaiskäräjälaista kohtuullisen pian.
Alueen suurimpana vetovoimatekijänä pidetään puhdasta luontoa sen kaikissa muodoissa ja hiljaisuutta sekä revontulia. Uhkakuvina koettiin erityisesti luonnonvaroihin ja maankäyttöön liittyvät ristiriidat ja kiistat elinkeinojen ja ihmisryhmien välillä.
Inarin vetovoiman haasteena nähtiin kasvava asuntopula ja tästä johtuva vaikeus saada alueelle tarpeeksi työvoimaa varsinkin sesonkiaikoina.
Uhkana kyselyssä pidettiin luonnon pilaamista kestämättömillä uusilla toiminnoilla kuten massamatkailu, kaivokset, tuulivoima ja suuret infrastruktuurihankkeet nähtiin uhkana. Niiden nähtiin heikentävän alueen vetovoimatekijöitä kuten erämaisuutta, hiljaisuutta ja pimeyttä.
Sopu löytyy vuoropuhelun avulla
Työpajassa paikalla olleet Metsähallituksen entinen metsätalouspäällikkö Pertti Heikkuri ja Inarin luonnonystävien puheenjohtaja Ilkka Roininen pohtivat sulassa sovussa Inarin kunnan mahdollisuuksia ja sudenkuoppia. Kummatkin vannoivat sovun löytymisen nimeen.
– Tällaiset tilaisuudet ovat erittäin hyviä sen takia, että ihan tavalliset kuntalaisetkin saavat äänensä kuuluviin. Täällä huomaa, että tärkeintä on tehdä tulevaisuutta yhdessä, sovussa, sanoo Pertti Heikkuri.
Ilkka Roininen on samoilla linjoilla. Erilaisia näkemyksiä pitää sietää ja keskustella asioista avoimesti.
– Asiat voivat riidellä, mutta niitä on voitava käsitellä. Tässä työpajassa siinä on onnistuttu hyvin. Jos emme yritä yhdessä, emme voi saavutaakaan mitään, sanoo Roininen.
Taru Rikkonen on nuori inarilaislähtöinen nainen. Hän on mukana tulevaisuuspajassa niin suunnittelijana kuin kohderyhmäläisenäkin. Hänen mielestään tällä tavalla voidaan saada esille erittäin arvokasta tietoa tavallisten kuntalaisten tunnoista tulevaisuuden suhteen. Samalla saadaan selville, mitä kansa haluaa.
– Toivottavasti myös päättäjät ottavat nämä täällä esiin tulleet tulevaisuuspolut vakavasti ja käyttävät niitä päätöksenteon pohjana, toivoo Taru Rikkonen.
Työpajan tuloksia luvassa ensi viikolla
Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa ArcticHubs EU:n H2020 -hankkeessa tehdään tulevaisuuskartoitusta Inarissa ja myös useissa muissa kohteissa arktisella alueella. Tulevaisuustyö tehdään paikallisissa työpajoissa, joissa hahmotellaan tulevaisuuskuvia Inarin alueelle yhteistyössä Inarin kunnan kanssa.
Ensimmäinen työpaja pidettiin maanantaina ja ensi viikon torstaina käydään läpi ja saatetaan julki työpajan tuloksia ja ideoita Inarin tulevaisuuspoluiksi samalla porukalla.
Lähde Yle.
