Nämä kaksi sähköyhtiötä saivat viime vuonna veronmaksajilta poikkeuksellisen suuret tuet

Vantaan Energialle ja Helenille myönnettiin viime vuonna yli kymmenen miljoonan euron yhteiskunnan tuet sähkön hintojen kallistuessa.

Vantaan Energia sai viime vuonna tukipäätöksen yli 30 miljoonasta eurosta sähköpolttoainelaitoksen rakentamista varten. Helenille tukea luvattiin yhteensä 14,8 miljoonaa euroa aurinkopuistoa, ilmavesilämpöpumppulaitosta ja lämpöpumppulaitosta varten.

Tukien kokoluokka oli aiempiin vuosiin verrattuna huomattava. Summat olivat suuria myös verrattuna tyypillisiin energiayhtiöiden saamiin julkisiin tukiin vuonna 2022. Asia käy ilmi Ylen Työ- ja elinkeinoministeriöltä (Tem) saamasta aineistosta.

Enemmän jaettavaa

Temin teollisuusneuvos Pekka Grönlundin mukaan valtion myöntämät energiatuet ovat aiempaa mittavampia, koska jaettavaa on viime vuosina ollut aiempaa enemmän.

Koronakriisin jälkeen Suomessa päätettiin käyttää EU:n elpymisrahaa vihreään siirtymään. Monelle tukipäätöksiä saaneelle yritykselle luvattiin nimenomaan EU-rahaa. Lisäksi Sanna Marinin (sd) hallitus päätti lisätä valtuuksia myöntää myös kansallista energiatukea aiempaa enemmän. Samaan aikaan tietyt teknologiat ovat kehittyneet.

– Esimerkiksi vety- ja energian varastointihankkeet ovat lähtökohtaisesti isoja. Puhutaan jo ensimmäisissä demohankkeissa kymmenien tai jopa satojen miljoonien eurojen hankkeista, sanoo Grönlund.

Grönlundin mukaan valtio myöntää tukia yritysten projekteille, ei yrityksen tavalliseen liiketoimintaan. Hankkeet liittyvät usein tulevaisuuden energiateknologioihin, kuten aurinkosähköön, vetyyn ja energian varastointiin.

Yritykset ovat alkaneet herätä siihen, että uusia tapoja tuottaa energiaa olisi hyvä kehittää. Vantaan Energian viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Juha Luomalan mukaan energiakriisi muistutti, miksi kannattaa siirtyä ilmastoystävällisempään energiantuotantoon.

– Energiasiirtymä myös monesti auttaa tuottamaan edullista ja toimitusvarmaa energiaa, Luomala sanoo.

Valtio on myöntänyt viime vuosina aiempaa enemmän suuria yli 10 miljoonan euron energiatukia yrityksille.

– 10 vuotta sitten näin isot hankkeet olivat poikkeuksellisia, mutta nyt tämän kokoluokan hankkeista tulee paljon hakemuksia, Grönlund sanoo.

Uudessa teknologiassa riskejä

Helen ja Vantaan Energia ovat voittoa tekeviä yhtiöitä. Eikö näitä projekteja olisi voitu rahoittaa yhtiöiden omista pusseista?

– Uuden teknologian riskit ovat sellaista tasoa, että yritykset eivät käynnistä hankkeita ilman tällaista tukea, Temin Grönlund sanoo.

Myös Vantaan Energian Luomalan mukaan uuden teknologian kehittämiseen liittyy teknologisia ja taloudellisia riskejä.

– Tällaiset tuet edistävät investointien toteutumista.

Helenin kestävien energiaratkaisujen johtajan Juhani Aaltosen mukaan tavoite on, että ensimmäisiä hankkeita tuetaan, mutta tulevaisuudessa valtion apua ei enää tarvita.

– Tuulivoima on hyvä esimerkki hankkeesta, joka saatiin käyntiin valtion tuella ja jota rakennetaan nyt ilman minkäänlaisia tukia, hän sanoo.

Valtio ei myöskään kokonaisuudessaan maksa investointia. Luomala kertoo, että sähköpolttoainelaitosta varten valtio lupasi 30 miljoonaa euroa, mutta laitoksen rakentaminen maksaa kokonaisuudessaan lähes 100 miljoonaa euroa. Aaltosen mukaan Helenin tukien osuus projektien kustannuksista on noin 15–20 prosenttia riippuen hankkeesta.

– Pääosan kustannuksista Helen rahoittaa itse, Aaltonen sanoo.

Ministeriö valvoo

Kun valtio tekee päätöksen tukemisesta, se sitoutuu maksamaan tukisumman. Raha siirtyy yritykselle vasta, kun hanke on edennyt ja yritys on jo maksanut investoinnin kuluja. Tem valvoo tuen käyttämistä.

– Rahaa ei siirry lainkaan yritykselle, jos hanke jää kokonaan toteutumatta, Grönlund sanoo.

Grönlundin mukaan valtio arvioi tukea myöntäessä, onko yritys sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, että se pystyy kehittämään uutta teknologiaa.

– Jos yritys on hirveästi tehnyt tappiota, meidän arvio on, että riskit on liian isot – ei kannata antaa tukea.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelän  laittoi vihreään siirtymään liikaa rahaa. Hallitus ei Niemelän mukaan huomioinut sitä, että siirtymään tuli jo merkittävästi rahaa EU:n elpymispaketista.