Tänä vuonna THL on laajentanut rokotusohjelmaa TBE-rokotteen osalta Espoon Suvisaaristoon. Simon kunta ja Kemin eteläiset kaupunginosat ovat pohjoisimmat alueet, joiden asukkaita ilmainen rokote nyt koskee.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa tehostetusti puutiaisen levittämän aivokuumeen eli TBE:n esiintymistä Suomessa. Rekisteriin ilmoitetut potilaat pyritään haastattelemaan ja selvittämään, mistä tartunta on saatu.
– Joka vuosi näiden potilashaastattelujen tietojen perusteella katsotaan, onko syytä laajentaa rokotesuosituksia, THL:n tutkija Henna Mäkelä kertoo.
Henna Mäkelän mukaan vain murto-osa punkeista kantaa riskialueilla TBE-virusta, joka tarttuu punkkien pureman välityksellä.
Mäkelä huomauttaa, että punkkeja voi olla suuri määrä, mutta se ei kerro vielä viruksen ilmaantuvuudesta. Virusta tavataan verraten harvoin.
Puutiainen on levinnyt viime vuosina koko ajan laajemmalle ja pohjoisemmaksi. Esimerkiksi lemmikeistä on löytynyt puutiaisia viime aikoina selvästi enemmän kuin vielä muutama vuosi sitten. Tutkijan mukaan erityisesti taigapunkkien määrä on suorastaan räjähtänyt.
Kansallinen rokotusohjelma TBE-virusta vastaan laajenee tänä vuonna Espoon Suvisaaristoon. Taudin ilmaantuvuus on noussut saariston alueella merkittävästi viiden seurantavuoden aikana.
Pohjoisimmat rokotusohjelmaan ja siten ilmaisten rokotusten piiriin kuuluvat alueet ovat Etelä-Lapissa sijaitseva Simon kunta ja Kemin kaupungin eteläiset osat.
Vuosina 2018–2022 Kemistä on ilmoitettu THL:n rekisteriin kuusi ja Simosta kaksi puutiaisaivokuumetapausta. Ilmaantuvuus Kemissä on ollut 5,8 ja Simossa 9,5 100 000:ta asukasta kohden.
Suurinta ilmaantuvuus on vastaavana aikana ollut reilun 26 000 asukkaan Paraisilla. Tautitapauksia on ollut 60 ja ilmaantuvuus 100 000:ta asukasta kohden 45,9.
Vain osa tartunnoista kehittyy vakavaan toiseen vaiheeseen
Suurin osa TBE-virustartunnoista on oireettomia. THL:n tietoon tulevat vain oireelliset tautitapaukset.
– Mikäli puutiaisaivokuume kehittyy oireelliseksi, ensimmäisen vaiheen oireeseen kuuluu usein kuumetta ja epämääräistä sairaudentunnetta. Noin 20–30% oireellisista tartunnoista saattaa kehittyä toiseen vaiheeseen, mikä on se itse aivotulehdus ja paljon vakavampi taudin muoto ja usein vaatii myös sairaalahoitoa, kertoo Mäkelä.
Yliedustettuina THL:n tilastojen mukaan taudin saaneissa ovat yli 60-vuotiaat ja henkilöt, joilla on jo valmiiksi jokin perussairaus.
THL suosittelee rokotuksia kaikille, jotka oleskelevat pidempiaikaisesti alueilla, joilla puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus ylittää 15 tapausta 10 000:ta asukasta kohden.
Rokotteet kuuluvat kansalliseen rokotusohjelmaan vain rajatuilla alueilla ja koskevat vakituisia asukkaita ja kesäasukkaita.
– Kuntien sisälläkin voi olla jokin postinumeroalue, joille ilmainen rokote kuuluu.
TBE-rokote ei ole punkkirokote
Rokotusohjelman laajentuminen esimerkiksi laajemmalle Lappiin vaatisi Mäkelän mukaan lisäyksen TBE-virustartuntojen ilmaantuvuuteen.
– Tapauksiin pyritään reagoimaan tarkasti, jos jollain rokoteohjelmaan kuulumattomalla alueella alkaa olla enemmän tartuntoja.
TBE-rokote suojaa ainoastaan puutiaisaivotulehdukselta, mutta ei borrelioosilta eikä se estä punkkia kiinnittymästä iholle.
– Silloin usein ihminen jättää punkkisyynin tekemättä luonnossa liikkumisen jälkeen. Ihmiset usein ajattelevat, että TBE-rokote suojaa myös borrelioosilta ja jättää punkkisyynin tekemättä, Mäkelä sanoo.
Kuitenkin Mäkelä muistuttaa, että luonnossa liikkumisen terveyshyödyt ovat paljon suuremmat kuin riski saada tartunta.
– On hyvä tiedostaa ristkit, tehdä punkkisyynit ja ottaa rokote TBE:n riskialueilla luonnossa liikkuessa. Se, että välttelisi liikkumista luonnossa puutiaisvälitteisten tautien pelossa on kaikista huonoin ratkaisu.
Lähde Yle
