Luksuslaivat tuovat Helsinkiin miljoonia euroja, mutta myös ison kuorman jätettä

Risteilyalusten ympäristövastuullisuus on kehittynyt, ja Itämeren lainsäädäntö matkustaja-aluksille on tiukkaa. Helsingin satamissa käsitellään kasoittain luksuslaivojen ruokajätettä ja likavettä. Helsingin kaupungin mukaan Helsinkiin on tänä kesänä odotettavissa noin 120 000 risteilymatkailijaa. Kuvassa Celebrity Apex -alus Hernesaaressa toukokuussa 2023. KATRI TIHILÄ Helsingin risteilymatkailukausi on käynnistynyt, ja satamiin pysäköi viikoittain useita kansainvälisiä risteilijöitä. Itämereä suojelevan Baltic Sea Action Group -säätiön meriliikenteen projektipäällikkö Mia Hytin mukaan matkustajaristeilijöiden ympäristövastuullisuus on kehittynyt viime vuosina. Myös matkailijat ovat entistä kiinnostuneempia reissunsa ympäristövaikutuksista. Risteilyalukset tuottavat esimerkiksi kasvihuonepäästöjä, kuten rikkipäästöjä. Hytin mukaan polttoaineen valinta ja laivan vauhti vaikuttavat päästöjen määrään. – Mitä isompi alus, sitä enemmän polttoainetta se kuluttaa ja sitä enemmän päästöjä se tuottaa. Hytti ei näe matkustajaristeilijöitä yhtä isona ongelmana Itämerelle kuin rahtialuksia. Rahtialuksille kohdistetut ympäristövaatimukset eivät hänen mukaansa ole yhtä tiukkoja kuin matkustajaristeilijöillä. Vierailimme toukokuun lopussa kansainvälisellä Celebrity Apex -risteilyaluksella Helsingin Hernesaaressa. Useat alukset kiertävät Itämeren kohteita, ja ne ovat kelluvia viihdekeskuksia, joissa on palveluita kasinoista uima-altaisiin. Mia Hytti on aiemmin työskennellyt telakalla eikä pidä matkustaja-aluksia ympäristön kannalta isoimpana ongelmana. Silti hän kyseenalaistaa risteilyiden tarpeellisuuden. – Voihan sitä vastuullisen matkailun kannalta pohtia, että se on kuitenkin eräänlainen turhuuden markkina.

Matkustajaristeilijöiden pönttövesi ei mene mereen

Ilmastopäästöjen lisäksi laivojen jätteenkäsittely on herättänyt keskustelua. Hytin mukaan risteilijöiden jätevedet voidaan jakaa pääsääntöisesti kahteen eri luokkaan: harmaaseen ja mustaan veteen. Harmaa vesi on esimerkiksi suihku- ja tiskivettä. Musta vesi taas lasketaan suoraan pöntöstä. Hytti kertoo, että Itämerellä on säädelty laein viime vuosina tarkasti matkustajaristeilijöiden jätevedenkäsittelyä, eivätkä matkustajalaivat saa lainsäädännön mukaan laskea mustaa vettä Itämereen. Sen sijaan mikään laki rahti- tai matkustajapuolella ei sääntele harmaata vettä, Hytti kertoo. – Nämä harmaat vedet ovat vielä vähän sellainen harmaa alue, ja niistä tiedetäänkin vielä aika vähän, pohtii Hytti. Helsingin sataman matkustajaliiketoiminnan johtaja Kaj Takolanderin mukaan satamassa on pakollinen jätteenkäsittelymaksu kaikille matkustajaristeilijöille. Jokainen risteilyalus maksaa siis automaattisesti kokonsa mukaisen jätemaksun vieraillessaan satamassa. Hän kertoo esimerkkinä tänä kautena käyneestä yksittäisestä kansainvälisestä risteilijästä, joka jätti satamaan harmaata vettä yli miljoona litraa. Takolanderin mukaan Helsingin satamissa käy tänä kesänä 91 alusta. Takolanderilla on vahva käsitys siitä, että kaikki Helsingin satamassa vierailevat matkustajaristeilijät jättävät aina harmaat vetensä jätekäsittelyyn, vaikka lainsäädäntö sallisi niiden laskemisen Itämereen. Hänen mukaansa aluksilla ei ole varaa tällaisiin imagohaittoihin. – Kukaan ei halua joutua kiikkiin siitä, että on pumpannut jotain mereen, kommentoi Takolander.

Buffetjämät päätyvät mereen tai sataman kierrätykseen

Celebrity Apexin buffetissa notkuvat erilaiset herkut. Aluksen matkailijat pyytävät henkilökunnalta lautasilleen suklaakakkua ja pistaasibaklavaa. Mia Hytti pohtii, että ruokajäte on yksi kehitettävä haaste matkustajaristeilijöillä. Hänen mukaansa ruokajätettä voi syntyä yhdellä risteilijällä valtavia määriä ja matkustajan päivittäinen ruokajäte voi olla jopa 2,5 kiloa. Osa ruokahävikistä on syömättömäksi kelpaamatonta jätettä, kuten perunan kuoria, mutta osa on syömättä jäänyttä ruokaa. Hytin mukaan laivoilla ei ole mahdollisuutta säilöä tällaisia määriä ruokajätettä. Hänen mukaansa alukset voivat purkaa ruokajätettä tällä hetkellä myös Itämereen, kunhan se menee hienonnuksen läpi. Matkustajaliiketoiminnan johtaja Kaj Takolander kertoo, että Helsingin satamassa käsitellään myös risteilijöiden ruokajätettä ja pakolliseen alusjätemaksuun sisältyy noin 5 000 litraa ruokajätettä. Hänen mukaansa kansainvälinen risteilijä jättää kerralla keskimäärin 1 000-10 000 litraa ruokajätettä Helsingin satamiin. Takolanderin mukaan määrä riippuu siitä, onko ruokajätettä jätetty jo edellisessä satamassa ja millainen varastointikapasiteetti laivalla on.

Kaupunki odottaa risteilijöitä

Helsingin kaupungin matkailuyksikön erityissuunnittelija Minna Ermalan mukaan risteilymatkailulla on kaupungille suuri taloudellinen merkitys ja työllistävä vaikutus. Risteilymatkailijat tuovat tuloja esimerkiksi liikenneyhtiöille, matkatoimistoille, kivijalkaliikkeille, ravintola- ja opaspalveluille. Tak Oy:n tutkimuksen mukaan vuonna 2019 kansainvälisiltä risteilijöiltä maissa käyneet matkustajat ja miehistön jäsenet jättivät Helsinkiin 25 miljoonaa euroa. Useimmat risteilymatkailijat viipyvät maissa vain muutaman tunnin. Ermala toivoo, että lyhyen piipahduksen jälkeen matkailijat palaisivat Helsinkiin myöhemmin uudestaan. – Jos siitä päivästä jää hyvä vaikutus ja kokemus, niin sitten tullaan uudestaan pidemmäksi aikaan. Pidempään viipyvät matkailijat käyttävät enemmän rahaa kohteessa, mutta tulojen lisäksi matkan kestolla on merkitystä kestävyyden näkökulmasta. Ermala pohtii, että samalla matkalla voitaisiin vierailla myös muualla Suomessa, jolloin yhden maahantulon päästökuormalla voitaisiin kokea enemmän. – Suurimmat päästöt syntyvät liikennevälineistä, joilla Suomi on saavutettavissa, hän sanoo. Lähde Yle