Pienellä kekseliäisyydellä pääsee helposti ja turvallisesti uimaan. Matkustava avantouimari kaipaa uintipaikkaa läpi vuoden.
Uintipaikka ei välttämättä löydy googlaamalla vaan kysymällä. Paikalliset osaavat neuvoa sopivat rannat ja niille kulkevat reitit. Varsinaiset uimarannat toki löytyvät niin kartoilta kuin kaupunkien ja kuntien verkkosivuiltakin. Silti turvallisia uintipaikkoja on vielä enemmän.
Merien ja järvien rannoilta löytyy uintipaikkoja. Sen sijaan joenranta ei useinkaan tarkoita uimapaikkaa. Osa Euroopan joista on kanaaleja, ja jopa jokienkin rannat on usein pengerretty. Suuret joet ja jotkut pienetkin virtaavat lujaa, joten uinti ei ole välttämättä turvallista.
Kaikissa maissa ei ole jokamiehen oikeutta käydä uimassa ja osa rannoista on yksityisiä, esimerkiksi vain jonkin majapaikan asiakkaille. Silti löytyy yleensä turvallisia, sallittuja uintipaikkoja. Joillakin paikkakunnilla on kaikille tarkoitettuja uima-altaita. Esimerkiksi joissakin Etelä-Ranskan pikkukaupungeissa on uima-altaita, joita ei mainosteta. Kysymällä ne kuitenkin löytyvät!
Uimapaikka ei takaa uimarin turvallisuutta – se on uimarin varassa
Jos rannalla liehuu lippu uintikiellosta, sitä pitää ehdottomasti noudattaa. Etenkin valtameri ja isot aallot ovat vaarallinen yhdistelmä.
Joillakin rannoilla ei käytetä varoituslippua kuin uintisesongin eli kesäkauden aikaan. Jos oma pulahduspaikka ei ole varsinainen uimaranta, mutta se virallinen ranta liputtaa varoituslippua, ei pidä pulahdella muuallakaan.
Paikalliset eivät turhan päiten varoita aalloista ja pahoista paikoista. Joskus aaltojen alle jää teräviä kallioita tai kivisärmiä, joihin voimakkaat aallot voivat paiskata uimarin.
Kun on tuulista, järkevä matkailija ui vain matalassa vedessä lähellä rantaa. Kun on todella tuulista, järkevä matkailija ei mene uimaan. Jo Atlantilla aallot saattavat nousta talon korkuisiksi. Talvikausi tarkoittaa usein rannikoilla kovia tuulia ja sadetta. Hyvälläkään säällä ei pidä kauhoa liian kauas.
Ota kevyet uintivarusteet matkaan
Uima-asun lisäksi oma uintipyyhe on tärkein varuste. Moni majapaikka suorastaan kieltää omien pyyhkeidensä viennin rannalle. Oma kevyt, nopsasti kuivuva hamam-pyyhe on kätevä.
Pian kuivuva uima-asu ja uimalakki, talviaikaan pipo, ovat käteviä varusteita. Tiheästi uimassa käyvä pakkaa matkalleen kaksi uima-asua. Silloin ei tarvitse kiskoa märkää tai kosteaa uikkaria päälleen. Kahden uimapuvun tai parien uimahousujen taktiikka on siinäkin mielessä kätevää, että pystyy pukemaan kuivan uimapuvun vaatteiden alle jo majapaikassa.
Talviuimarin tossuista hyötyy kivisillä rannoilla ja muulla epätasaisella pohjalla. Tossut suojaavat rantojen roskilta, joita tosin näkee yllättävän vähän. Monet rannat siivotaan huolella ja pidetään siisteinä.
Jätä tavarat turvallisesti
Uinti rentouttaa, kun ei tarvitse kantaa huolta rannalla olevista tavaroista. Jos rannalla on muita ihmisiä, voi pyytää jotakuta vahtimaan omia tavaroita. Jos rannalla on kahvila tai ravintola, sinne voi yleensä jättää tavarat turvallisesti säilöön. On toki kohteliasta käydä paikassa asiakkaana.
Omaa majoitusta lähellä olevalle uintipaikalle pääsee kevyin kantamuksin. On kätevää, jos voi jättää huoneen avaimen hotellin vastaanottoon. Tällöin pelkkä pyyhe ja vaatetus riittävät. Joissakin paikoissa ei ole sopivaa marssia kylpytakissa rannalle. Toisaalta, kun talviuinnin suosio on kasvanut, talviuimari tai kylmävesiuimari voi kulkea uimaan hassun näköisenäkin.
Avovesiuinti lisää suosiotaan
Varsinaisessa avovesiuinnissa taitetaan matkaa uiden tai jopa uintiretkillään. Pelkästään uidessa matkaa avovesissä tärkeitä varusteita ovat uimalakki, uimalasit ja turvavarusteena uimarin poiju. Kun vesi on viileää, uimari vetää ylleen märkäpuvun. Uintikaverit tuovat turvallisuutta, yksin ei pidä etenkään oudossa paikassa ottaa riskejä.
Avovesiuintia jo kotimaassaan harrastava pakkaa matkalleen mukaan varusteensa, selvittää uintipaikat ja voi löytää seuraakin itselleen. Esimerkiksi Iso-Britannian avovesiuintipaikkoja on koottu swimming.org-verkkoivustolle. Samalla saa tietoa paikallisista avovesiuintitapahtumista.
Suomeksi ilmestyi vastikään avovesiuimari ja uintiopettaja Päivi Pälvimäen kirjoittama kirja Uintiretkillä avovesissä. Tietopaketti antaa perustiedot lajista, vinkkaa kotimaasta uintipaikkoja ja uimareittejä.
Maauimala, uimahalli, sauna vai hamam?
Kesäkaudella maauimaloita on melkein kaikkialla, joskus pienilläkin paikkakunnilla. Samoin kunnallisia uimahalleja ja muita uimahalleja voi löytyä melko pienistäkin kaupungeista. Kätevä tapa löytää uimahalli tai maauimala, onkin katsoa kunnan tai kaupungin verkkosivuilta, yleensä liikuntakohdasta.
Kun pääsee lähellä majapaikkaa uimaan, omassa yöpymispaikassa ei ole pakko olla uima-allasta ja voi matkailla muuallakin kuin rannikoiden turistirysissä.
Maauimalat ja uimahallit ovat edullisia. Saunakäynti ei kuitenkaan monessa maassa kuulu hintaan, vaan siitä maksetaan erikseen. Eikä saunoja aina ole. Joissakin maissa tai paikoissa miehet ja naiset saunovat yhdessä, silti uima-asuissaan. On silti paikkoja, joissa miehet ja naiset saunovat yhdessä ilman rihman kiertämää. Joissakin paikoissa saa pitää halutessaan uima-asua. Joissakin ihan asiallisissa saunoissa ihmiset kietoutuvat pyyhkeisiinsä ja suojaavat samalla siten lauteita.
Kun puhutaan saunasta, varoituksen sana on paikallaan, jottei kukaan eksy itselleen vääränlaiseen saunaan. Ulkomailla on joskus vaikeaa erottaa, mikä on asiallinen sauna. Paikalliset onneksi neuvovat! Pitää selittää, mitä etsii ja mitä haluaa välttää. Sen lisäksi, että osa saunoista lienee eräänlaisia treffipaikkoja, hamam saattaa olla vain aika tylsä ja kalliskin spa.
Saunoissa ja hamameissa ei pääse uimaan eikä kaikissa kylpylöissäkään. Mutta monesti on jonkin sortin vilvoitteluallas hieman kylmemmällä vedellä.
Vaikka hygieniasäännöt, löylykäytännöt ja muut poikkeavat suomalaisista tavoista, kannattaa ulkomailla saunoa ja kylpeä. Joissakin maissa kylpylämäiset paikat eivät ole urheilullisia eivätkä sovi matkauintiin. Silti perinteiset kylpylät saunoineen tutustuttavat paikalliskulttuuriin
Kaikkein kuuluisin eurooppalainen kylpyläkaupunki lienee Budapest. Muuallakin Keski-Euroopassa, Brittein saarilla ja ainakin Espanjassa löytyy hyvin säilyneitä perinteisiä kylpylöitä. Ne ovat nähtävyyksiä, ja samalla pääsee rentoutumaan.
Kaupunkiloma voi olla elämys uimarille – koe merien, järvien ja vuonojen rannat
Euroopassa on muutamia isoja kaupunkeja, joissa on Helsingin tavoin uimaranta kaupungin keskustassa. Espanjassa on Barcelona, joka tosin on ruuhkainen ja kansoitettu etenkin lomasesonkina. Etelämmässä ovat Malaga ja Alicante. Pohjoisessa on ihastuttava San Sebastian ja siitä lähellä, Ranskan puolella Biarritz.
Ranskassa tietysti on lukuisia merenrantakaupunkeja, pelkästään Välimerellä Marseille, Antibes, Nizza ja Cannes. Portugalissa on uimareiden ja surffaajien rantoja. Ateenasta pääsee julkisilla rantapaikkoihin, Pireuksen sataman suuntaan tai toiseen suuntaan, koilliseen, raitiovaunulla.
Jo Tukholmassa on useita uimarantoja ihan kaupunkialueella. Oslossa on upeita yleisiä saunoja veden päällä ja niistä pääsee vuonoon uimaan.
Talviuinti koukuttaa – kylmää vettä on muuallakin
Talviuinti on kuitenkin nykyään suosittua monessa maassa ja pitkin vuotta löytyy sopivia pulahduspaikko. Uintipaikat eivät vain ole samalla lailla kaupallisia kuin esimerkiksi ravintolat. Senkin vuoksi paikat löytyvät kysymällä paikan päällä. Osa talviuintipaikoista on vain paikallisten seurojen käytössä. Jos uintipaikkaa käyttää jokin talviuintiseura, siinä on eräänlainen turvallisuuden tae. Toki silti varovaisuus on tarpeen.
Talvisen kylmä vesi ja talviuinti tarkoittavat Pohjoismaiden ulkopuolella hieman eri asioita kuin meillä.
Pohjoismaissa vedet pysyvät kylminä aivan kuin meilläkin. Tanskassa ja Hollannissa talviuimarien paikkoja riittää merenrannoilla. Englannissa on innokkaita talviuimareita. Brittein saarten rannikolla, joissa ja järvissä on hienoja uintipaikkoja.
Välimeren maissa talviuinti onnistuu hyvin rannikolla ja muitakin pulahtajia kohtaa. Sisämaassa sen sijaan on suomalaisittain verrattuna melko vähän järviä. Jokia riittää, joskaan niistä kaikki eivät palvele uimapaikkoina. Toisaalta jos jossain on kesäuintipaikka, samasta rannasta pääsee yleensä turvallisesti uimaan syys- ja talvikaudellakin.
Talviuinti kylmässä vedessä tarkoittaa usein pelkkää pulahdusta. Jo uimassa käynti oudossa paikassa ensi kertaa ihmetyttää. Sitä miettii, mihin tavarat rannalla, kuinka syvää ja kylmää vesi on ja niin edelleen. Kun nousee vedestä, ihmettelee, miten tuli turhaan hermoiltua.
Suosi uintitapahtumia!
Hauska tapa harrastaa pulahtelua maailmalla, on osallistua johonkin tapahtumaan.
Ainakin Hollannissa, Irlannissa, Iso-Britanniassa ja Pohjois-Amerikassa on tapana järjestää hyväntekeväisyystapahtumia, joissa yhdessä kirmataan kylmään veteen ja kerätään varoja. Osa tapahtumista ajoittuu uuden vuoden päivään tai muihin pyhiin.
Lähde; SEURA.