Sienestäjät saavat nyt nauttia satoisasta sienikaudesta.
Ainakin kantarelleja on jo ilmestynyt metsiin hyviä määriä. Lehtikuva/ Roni Rekomaa.
Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Marttojen toiminnanjohtaja ja kauppasienineuvoja Tuija Biskopin mukaan vuoden voi sanoa olevan satoisa ja lähes poikkeuksellisen hyvä.
Näyttää siltä, että sieniä on lähes joka puolella Suomea.
Myös biologi ja Luonnontieteellisen keskusmuseon suojelusuunnittelija Tea von Bonsdorffin mukaan käynnissä on tosiaan hyvä sienikausi, ainakin tällä hetkellä. Sateisemmat kaudet ja lämpötilan vaihtelut vaikuttavat lajien kirjoon ja esiintyvyyteen, ja sienitilanne voi muuttua nopeastikin.
”Laajoja ennusteita ei voi oikeastaan antaa, koska sienitilanne muuttuu hyvinkin nopeasti, jos tulee useiden viikkojen lämpimiä ajanjaksoja.”
Sienestäjän on myös hyvä muistaa, että sienitilanne voi vaihdella paljon myös lähekkäin olevissa metsissä. Paikalliset sateet vaikuttavat voimakkaasti.
”Pitää olla pitempiaikaista tasaista sadetta, ja sitä on saatu paikoin”, von Bonsdorff kertoo.
Runsaan sienikauden alun on jo voinut havaita muun muassa Suomen Sieniseuran Facebook-ryhmästä, missä Marttojen Biskopin mukaan on ollut enemmän sienijulkaisuja kuin koskaan.
Von Bonsdorff kertoo, että sieniä on hyvin tarjolla jo ainakin maan etelä- ja keskiosissa. Ainakin kantarelleja on jo ilmestynyt metsiin hyviä määriä.
Niistä on tehty myös Suomen Lajitietokeskukseen runsaasti havaintoja. Kantarellin satoaika jatkuu pitkälle syksyyn.
Myös haperoita ja rouskuja voi löytää metsistä jo hyvin. Tattisatokaan tuskin on kovin huono, ja niitä onkin Bonsdorffin mukaan jo joillekin mättäille noussut.
”Kaikki viittaisi siihen, että jos sateita saadaan, niin hyvää satoa on mahdollista saada”, hän kertoo.
Etelä-Suomessa herkuttelijoiden suosikkia ukonsientäkin on jo ollut hyvin saatavilla.
Von Bonsdorff uskoo, että myös pohjoisemmassa Suomessa sienitilanne voi olla tänä syksynä hyvä.
Melko harvinaisella tuoksuvalmuskalla on hänen mukaansa olla paikoin jopa erinomainen sato. Sen esiintyminen etelässäkin viittaa siihen.
Lajisto on Marttojen Biskopin mukaan monipuolista ja melko aikaisessa, mahdollisesti juuri paikallisista sateista johtuen. Kantarellin rinnalle hän nostaa myös kehnäsienen, jota nyt riittää. Metsistä on löytynyt jopa varsinaisia syyssieniä, jotka eivät tavallisesti vielä maasta nousisi.
”Nyt on tavallaan hyvin erikoinen vuosi”, Biskop pohtii.
Esimerkiksi suppilovahvero on yleensä myöhäisemmän syksyn sieni, mutta nyt sitä voi jo jostain löytää.
Sienimetsällä on hyvä huomioida se, että eri lajit esiintyvät eri aikaan. Esiintyvyys vaihtelee myös vuosittain. Viime syksy oli maan etelä- ja keskiosissa von Bonsdorffin mukaan huonoin kymmeniin vuosiin. Pohjoisessa vältyttiin viime syksyn katastrofaaliselta sienivuodelta muuta maata paremmin.
Tänä vuonna sienestäjät saavat siis iloita sadosta laajalti. Sateet ja maltilliset lämpötilat voivat pitää sienikauden jatkonkin hyvänä. Seuraava sienisatoa rajoittava seikka ovatkin yöpakkaset, joiden myötä sato ja lajisto muuttuu ja vähenee.
Biskopin mukaan sienestys on lisääntynyt viime vuosina. Biskopin mukaan metsään kannattaa mennä ajoissa, nyt kun satoa tietää olevan. Sekä Biskop että von Bonsdorff kannustavat aloittelevia sienestäjiä lähtemään ohjatuille sieniretkille.
Niitä järjestävät muun muassa monet kaupungit ja kunnat. Otollisimpia sienipaikkoja ovat von Bonsdorffin mukaan tuoreet, kosteammat kuusi- ja sekametsät.
Aloittelevan sienestäjän kannattaa von Bonsdorffin mukaan aloittaa muutamasta sienilajista.
”Lähtökohta on se, että ei pidä koskaan syödä sienilajia, jota ei varmasti itse tunnista”, von Bonsdorff kiteyttää.
Apua tunnistukseen saa muun muassa sienikirjoista, joista on hyvä olla ajantasainen versio. Turvallisin sieniopas on Biskopin mukaan kävelevä sieniopas, eli toinen kokeneempi sienestäjä seurana sienimetsällä.
Lähde:MT.
