Kansallispuistot ovat arvokkainta osaa luonnostamme.
Päijänteen kansallispuisto tuo esiin järvi- ja harjuluontoa. Kuva: Kari Salonen
Tänä vuonna usea kansallispuisto juhlii pyöreitä vuosia. 40 vuoden ikään ovat päässeet Urho Kekkosen ja Saaristomeren kansallispuistot. Puurijärvi-Isosuon ja Päijänteen kansallispuistot täyttävät 30 vuotta sekä Leivonmäen ja Repoveden kansallispuistot 20 vuotta.
Suomen luonnon päivänä 26. elokuuta juhlivat Urho Kekkosen ja Repoveden kansallispuistot. Juhliaan ehtivät jo viettää aikaisemmin kesällä Päijänne ja Leivonmäki. Myöhemmin syksyllä on vielä Puurijärvi-Isosuon ja Saaristomeren vuoro.
Kansallispuistot ovat arvokkainta osaa luonnostamme, Metsähallitus luonnehtii tiedotteessaan. Juhlakansallispuistot edustavat monipuolisesti Suomen luontoa Lapista saaristoon.
Urho Kekkosen kansallispuisto Lapissa suojelee Metsä-Lapin ja Perä-Pohjolan metsä-, suo- ja tunturiluontoa. Saaristomeren kansallispuisto on monipuolinen lajien aarreaitta kallioluodoista niittyihin, ketoihin ja perinnemaisemiin.
Päijänteen kansallispuisto tuo esiin järvi- ja harjuluontoa. Tyypillisiä ovat myös harjusaaren viereen syntyneet suojaisat ja jyrkkäreunaiset suppalahdet. Satakunnassa sijaitsevan Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston Puurijärvi kuuluu Suomen tärkeisiin lintualueisiin.
Repoveden kansallispuisto on jylhien maisemien, mäkien, kallioiden sekä kymmenien järvien ja lampien kokonaisuus. Leivonmäen kansallispuistossa suojellaan Keski-Suomen luontoa järvineen, harjuíneen, soineen ja metsineen.
Juhlivat kansallispuistot kuuluvat kansallispuistojen perustamisen kolmanteen aaltoon, jossa kansallispuistot nähtiin jo matkailuelinkeinoa ja paikallistaloutta vahvistavana tekijänä.
Kansallispuistoja alettiin myös 1980-luvulta lähtien hoitaa yhä aktiivisemmin ja suunnitellummin.
Lähde: MT.
