Erlend Bore luuli saaresta löytynyttä kultakätköä ensin suklaakolikon kääreeksi.
Erlend Bore esitteli historiallisia kultakoruja maanomistajalle heti löytämisen jälkeen.
Norjalainen Erlend Bore teki viime viikolla löydön, jota Stavangerin yliopisto kutsuu ”vuosisadan löydöksi”.
Vasta muutaman kuukauden metallinetsintää harrastanut Bore löysi Stavangerin lähellä sijaitsevalta Rennesøyn saarelta yhdeksän kolikkomaista kultariipusta, kymmenen kultaista helmeä ja kolme kultasormusta.
Yliopisto kertoo yhteensä hieman yli sadan gramman painoisen kultalöydön olevan peräisin 500-luvulta.
Bore kertoo HS:lle löytäneensä aiemmin lähinnä roskaa. Hän mainitsee suomalaisen vaimonsa olleen joka tapauksessa ymmärtäväinen harrastusta kohtaan.
Vain vähän ennen löytöään hän sopi maanomistajien kanssa etsinnöistä, kuten Norjan laissa vaaditaan.
”Tuona päivänä olin etsinyt saarella noin kahden tunnin ajan, enkä ollut löytänyt kuin roskaa ja kymmenen ören kolikon”, Bore sanoo.
Tuloksettoman etsinnän keskellä Bore ajatteli, että lähtee pois syömään ja juttelemaan maanomistajan kanssa. Ennen lähtöään hän katseli saarimaisemaa oikealla puolellaan. Jokin sai hänet muuttamaan mielensä.
”Sain todella vahvan impulssin. Paikan maisema oli todella upea. Pohdin, että jos olisin täällä kauan sitten ja täällä olisi laivoja, tuonne ne menisivät”, Bore kuvailee.
Bore kertoo tutkineensa saaren rantakivikkoa vain muutaman sekunnin ennen kuin metallinilmaisin kertoi, että lähellä on jotakin. Ilmaisimen perusteella se vaikutti olevan noin 15 sentin syvyydessä.
Bore rullasi ruohomattoa pois tieltä ja kaivoi maata. Maassa oli keltainen esine, jota Bore luuli ensin suklaarahan kääreeksi.
Hän nosti käsiinsä maapaakun, jossa kullanvärinen esine oli. Paakku hajosi nostaessa, ja Boren käsiin jäi muutamia kultaisia esineitä ja maahan putosi muita.
”Siinä hetkessä luulin ensin, että tässä ei ole mitään. Sitten ajattelin, että ’herrajumala, tämä on tosi juttu, tämä on huikeaa’”, Bore sanoo.
Riipuksiin on kaiverrettu harvinaisia hevossymboleja. Stavangerin yliopiston mukaan on ainutlaatuista, että hevosia kuvataan yksipuolisissa pyöreissä metallilaatoissa eli brakteaateissa ilman seuralaista.
”Samoin kuin kristilliset ristisymbolit, jotka levisivät samoihin aikoihin Rooman imperiumissa, hevonen edusti sairautta ja vastoinkäymisiä mutta myös toivoa parantumisesta ja uudesta elämästä”, kertoo Stavangerin yliopiston arkeologisen museon professori Sigmund Oehrl yliopiston tiedotteessa.
Brakteaatit ovat Stavangerin yliopiston mukaan olleet osa kaulakorua, jota on todennäköisesti käyttänyt korkea-arvoinen ihminen. Korut ilmeisesti joko piilotettiin ulkopuolisilta tai uhrattiin jumalille.
Löytämisen jälkeen Bore kertoo laittaneensa maan ja ruohon takaisin paikoilleen ja ottaneensa löytöpaikan koordinaatit ylös. Hän tarkisti ilmaisimellaan vielä kerran, voisiko lähellä olla jotain muuta.
Ilmaisin hälytti, mutta enempää kaivauksia hän ei voinut tehdä. Norjan kulttuuriperinnön direktoraatti ohjeistaa ilmoittamaan löydöistä paikallisille viranomaisille ja lopettamaan jatkoetsinnät, jos samassa paikassa vaikuttaa olevan useampia esineitä.
Bore matkasi maanomistajan ja tämän vaimon talolle ja kertoi löytäneensä kulta-aarteen. Hän otti esineistä kuvan ja lähetti sen eteenpäin viranomaisille.
”He vastasivat muutamassa sekunnissa, että olen löytänyt aarteen 1 500 vuoden takaa. Se oli tavallaan absurdia mutta todella upeaa”.
Norjan lain mukaan tämänkaltaisten löytöjen tekijät ovat oikeutettuja korvauksiin, joka jaetaan puoliksi löytäjän ja maanomistajan kesken. Vielä ei ole selvää, kuinka paljon korvauksia Bore on saamassa.
Stavangererin yliopiston arkeologit tulivat myöhemmin tarkistamaan, miksi ilmaisin hälytti uudelleen.
”Sain tekstiviestin, jossa he kertoivat löytäneensä jotain. Se oli säilykepurkin kansi, makrillia tomaattikastikkeessa”, Bore sanoo.
Lähde: HS.
