Kauppa ja teollisuus pelkäävät kovaa lisälaskua alan toimijoille Suomessa, jos EU:n pakkausaikeet toteutuvat. Teollisuus näkee, että uusi asetus romuttaisi Suomen panttijärjestelmän.
Kierrätys. Suomen elintarvike- ja panimoteollisuuden mielestä EU:ssa ei ymmärretä hyvin toimivaa pohjoismaista mallia.KUVA: ANTTI MANNERMAA
EU:n komission uuden pakkausasetuksen läpimeno tarkoittaisi, että esimerkiksi olutpulloja pitäisi täyttää aiempaa enemmän uudelleen. Nykyään Suomessa käytännössä kaikki pullot ja tölkit palautetaan kauppaan, ne rikotaan ja materiaalista valmistetaan uusia.
Suomessa elintarviketeollisuuden, panimoalan ja kaupan liitot ovat säikähtäneet asetusta.
”Tavoite on hyvä, että jätettä vähennetään, mutta ei voi olla vain yhtä tapaa päästä siihen tavoitteeseen”, tiivistää Panimoliiton toimitusjohtaja Tuula Loikkanen asetuksen ongelmat.
Asetuksen pelätään aiheuttavan Suomessa satojen miljoonien laskun ja romuttavan nykyisen panttijärjestelmän.
”Olemme kritisoineet sitä, että komissio sanoo tämän olevan ympäristön kannalta parempi malli, mutta vahvaa näyttöä heillä ei ole ollut. On sanottu, että vasta syyskuussa julkaistaan lisää tutkimuksia asiasta.”
”Kuluttajat ovat erittäin sitoutuneita siihen. Suomessa ja Pohjoismaissa saamme materiaalit kierrätykseen. Meillä taitaa olla muutama toimija tällä hetkellä, jotka jonkin verran keräävät ja pesevät pulloja, mutta se on hyvin hyvin, hyvin pienimuotoista.”
Näin ei ole kaikissa muissa maissa. Esimerkiksi Keski-Euroopassa pulloja pestään yhä laajasti. Matka panimolta kauppaan ja takaisin voi olla vain kymmeniä kilometrejä. Suomessa paluuta tällaiseen ei ole pelkästään jo etäisyyksien takia, Loikkanen katsoo.
Teollisuuden mielestä EU on siirtämässä painopistettä kierrättämisestä liiaksi uudelleenkäytön edistämiseen. Laajaan uudelleenkäyttöön siirtyminen merkitsisi valtavaa muutosta, joka edellyttäisi massiivisia investointeja ja vaikuttaisi merkittävästi alan elinkelpoisuuteen. Käytännössä uudelleentäyttövelvoite edellyttäisi kahden rinnakkaisen järjestelmän ylläpitämistä, ala pelkää.
”Koska Keski-Euroopassa tätä tehdään, niin kyllähän kaikki muutkin voivat tätä tehdä, siellä ajatellaan.”
Tästä on kyse
EU:n pakkausasetus
EU:n komission ehdotus pakkauksia ja pakkausjätteitä koskevaksi asetukseksi suitsisi kasvavaa pakkausjätteen määrää.
Esimerkiksi kertakäyttöisiä ruoka- ja juomapakkauksia ei saisi käyttää ravintoloissa ja kahviloissa 2030 alkaen.
Kielletyiksi joutuisivat myös kertakäyttöiset hedelmien ja vihannesten alle pienpakkaukset ja hotellien minikokoiset kosmetiikka-, shampoo- ja muut pakkaukset.
Yhä useamman pakkauksen pitäisi olla kierrätettävä tai biohajoava. EU haluaa lisätä uudelleenkäyttöä. Suomessa valtioneuvosto otti asiaan kantaa helmikuussa. Valtioneuvosto piti asetusehdotuksen tavoitteita yleisesti ottaen hyvänä.
Valtioneuvoston mukaan tietyistä vaatimuksista pitäisi voida poiketa kokonaisympäristövaikutusten arvioinnin perusteella.
Oluen myynti vähenee
| milj. l. | milj. l. | milj.l. | % | |
| Olut | 93,1 | 94,9 | -1,9 | −2 |
| Siideri | 6,1 | 6,6 | -0,6 | −8 |
| Long drinkit* | 19,6 | 16,5 | 3,1 | 19 |
| Virvoitusjuomat | 90,7 | 86,9 | 3,8 | 4 |
| Kivennäisvedet | 38,9 | 36,1 | 2,8 | 8 |
| Kokonaismyynti | 248,4 | 241,2 | 7,2 | 3 |
