Alueiden tutkimuksen mukaan Suomen suuret kaupungit vetävät taas uusia asukkaita puoleensa. Maahanmuutto oli viime vuonna ennätyksellisen korkeaa.
Espoo on Suomen toiseksi vetovoimaisin kaupunki, kertoo Alueiden tutkimus. Perkkaalle on rakennettu paljon uusia koteja. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Muutoliike on kääntynyt kohti suuria kaupunkeja, kertoo tuorein Alueiden tutkimus 2023.
Suomen elinvoimaisin kunta on tänäkin vuonna Pirkkala. Toiseksi sijoittui Espoo ja kolmanneksi Helsinki, jonka sijoitus viime vuonna oli 13. Viiden parhaan kunnan joukkoon sijoittuivat myös Tuusula ja Lieto. Vantaa oli sijalla 22. Listauksessa oli 31 elinvoimaisinta kuntaa.
Väkiluvultaan eniten kasvoivat Espoo, Helsinki ja Tampere. Vastaavasti kehyskuntien kasvu kokonaisuudessaan pysähtyi, kertoo tutkimus.
Tutkimuksen toteutti suunnittelu- ja konsultointiyritys WSP, joka mittasi tutkimuksessa kuntien ja alueiden tuottavuutta, inhimillistä pääomaa ja kykyä sopeutua tulevaan 21 indikaattorilla.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että Nurmijärvi-ilmiö on ohi.
WSP:n johtava asiantuntija Terhi Tikkanen-Lindström tulkitsee, että nyt on palattu pandemiaa edeltäneelle uralle ja orastanut Nurmijärvi-ilmiö voidaan hyvästellä – tosin Nurmijärvi sijoittuu sijalle 17.
”Ihmiset hakeutuvat työ- ja kulttuurimahdollisuuksien ääreen pääkaupunkiseudulle. En usko, että suunta vaihtuu, ellei tule uutta pandemian kaltaista kriisiä”, Tikkanen-Lindström kertoo tiedotteessa.
Kaupunkeja ovat kasvattaneet paitsi opiskelijat, myös ennen kaikkea maahanmuutto.
Viime vuonna Suomeen muutti peräti 50 000 ihmistä. Se on 37 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena.
Venäjältä Suomeen tuli 6 000 uutta asukasta, Seuraavaksi eniten Suomeen muutti ihmisiä Ruotsista, Intiasta, Virosta ja Filippiineiltä.
Suomessa asui vuoden 2022 lopussa vakituisesti puoli miljoonaa äidinkieleltään vieraskielistä ihmistä. Se on yhdeksän prosenttia väestöstä.
Määrä on kaksinkertaistunut 11 vuodessa. Vantaalla vieraskielisten osuus on 25, Espoossa 22, Närpiössä 20 ja Helsingissä 18 prosenttia.
Suurimmat vähemmistöt ovat venäläiset, joita asui viime vuoden lopussa Suomessa 93 500 asukasta, virolaiset, joita oli reilut 50 000 ja arabiaa puhuvat, joita oli vajaat 40 000.
Intialaisia Suomessa asui lähes 10 500. Alueiden tutkimuksen mukaan ryhmään kuuluu erityisesti koulutettuja osaajia.
”Ulkomailla syntyneiden työllisyysaste nousi enemmän kuin suomalaisten. Tämän pitäisi muuttaa mielikuvia siitä, että tänne tultaisiin vain elämään sosiaalituilla”, WSP:n Tikkanen-Lindström sanoo.
Suomen suurten kaupunkien haasteena on, miten ne hallitsevat kasvunsa. Työvoimapula, väestön ikääntyminen ja heikko syntyvyys vaativat tutkimuksen mukaan maahanmuuttoa.
Ongelmia saattaa tutkimuksen mukaan syntyä asuntojen riittävyydestä, lapsiperheköyhyydestä sekä ulkomailta muuttaneiden integroimisessa.
Tutkimus sovelsi elinvoimaindeksiä ensimmäistä kertaa hyvinvointialueiden vertailuun. Yli 55-vuotiaiden osuudesta, työikäisten sairastavuudesta ja pienituloisten lasten osuuksista laskettiin alueen hoivataakka, jota verrattiin 18 muuhun elinvoimamittariin eli kantokykyyn.
Hoivataakka on tutkimuksen mukaan suurin Kainuussa ja pienin Keski-Uudellamaalla.
Alueiden tutkimuksessa on seurattu myös Suomen eri alueiden taloudellista kehittymistä.
Elinkeinoelämän Keskusliiton tilastojen mukaan Suomeen suunnitellaan yli 150 miljardin euron investointeja vihreään siirtymään. Nämä investoinnit sijoittuvat lähinnä etelä- ja länsirannikon akku-, energia- ja terästeollisuuteen. Työvoiman tarve on 9 000 henkeä.
Erityisesti Uudellamaalla, Lapissa, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa kamppaillaan työvoimapulan kanssa. Työvoimapula voi viivästyttää tai kaataa hankkeita.
Vihreistä investoinneista huolimatta Suomen aiheuttamat päästöt eivät näytä vähenevän. Esimerkiksi Suomen tavoitteesta puolittaa liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä ei ole saavutettu vielä puoliakaan.
Tutkimuksen mukaan Lapin merkitys Suomelle tulee kasvamaan tulevaisuudessa.
Jo nyt Lappi menestyi muuttotilastoissa, vaikka trendinä onkin ollut, että ihmiset ja elinvoima virtaavat etelään.
Mineraalit, etätöiden mahdollisuus ja ilmaston lämpenemisestä hyötyvä matkailu lisäävät Lapin vetovoimaa.
Myös Ukrainan sota, Nato-jäsenyys ja vihreä siirtymä pakottavat tutkimuksen mukaan vahvistamaan yhteyksiä juuri pohjoiseen ja länteen.
Lähde: HS.
