Peruukkikeskustelun jälkeen puhelin tarjosi heti peruukkimainoksia. Kuunteleeko puhelin meitä silloinkin, kun emme puhu puhelua emmekä käytä mitään puhelimen sovellusta? Asiantuntija kertoo, kuinka perusteellisesti meitä seurataan.
Keskustelin Ruotsissa kaverini kanssa peruukeista – en puhelimitse. Pian sosiaalinen media alkoi kohdentaa minulle peruukkimainoksia. Autossa keskustelin työkaverin kanssa lainelaudoista – en puhelimitse – ja kirjoitin tuotteen nimen puhelimen muistioon. Pian some tuuttasi minulle lainelautamainoksia.
Samoin kävi, kun viestittelin kaverin kanssa Whatsappissa magneettiripsistä.
Kuunteleeko puhelin meitä silloinkin, kun emme puhu puhelua emmekä käytä mitään puhelimen sovellusta, tietoturvayhtiö Withsecuren johtava tietoturvakonsultti Antti Laatikainen?
”Kyllä älypuhelimet kuuntelevat. Ne ovat sitä varten tehtyjä laitteita. Niissä on mikrofoni, joka kuuntelee.”
Älypuhelimissa käyttäjän puheäänellä toimivat virtuaaliavustajat, kuten Iphonen Siri, Googlen Assistant tai Amazonin Alexa, on tehty kuuntelemaan. ”Ihmiset tykkäävät, että puhelin osaa soittaa kaverille tai kertoa ulkolämpötilan ilman, että täytyy näpyttää. Ihmiset haluavatkin, että laite kuuntelee.”
Virtuaaliavustajien pitääkin kuunnella koko ajan, jotta ne osaisivat tarvittaessa auttaa.
Luottamus punnitaan
Laatikaisen mielestä suuri haaste on, paljonko käyttäjä luottaa laitevalmistajaan.
”Google sanoo, ettei käytä mikrofonin äänittämää puhetta mainonnan profilointiin, mutta toisaalta koko yritys perustuu mainonnan profilointiin ja ihmisten henkilötietojen keräämiseen. Iphone taas perustuu laitteiden myyntiin, joten Iphonelle yksityisyydensuojan ylläpitäminen on tärkeämpi tavoite kuin Googlelle.”
”Apple on kämmännyt sen, että parantaakseen palveluaan iPhonet tallentavat myös sellaisia ääniklippejä, joissa ei sanota ”Hei, Siri”. Näitä ääniklippejä on jaettu kolmansille osapuolille esimerkiksi murteiden parempaa tunnistamista varten.”
Sensorit, kuten mikrofoni, tekevät puhelimesta valtavan kultakaivoksen, jos haluttaisiin tarkoituksella vakoilla. Tunnetuin salakuunteluohjelma lienee israelilainen Pegagos, jolla salakuunnellaan poliitikkoja. ”Tätä ei toki tarvitse peruspirkanmaalaisen pelätä.”
Meta seuraa tarkasti
Meta on kertonut, että sen sovellukset eivät kuuntele puhetta mikrofonin kautta – ei Instagram eikä Facebook. ”Jos näillä sovelluksille on antanut oikeuden käyttää mikrofonia, sitä käytetään vain, kun käyttäjä haluaa äänittää videopätkän ja laittaa sen Facebookiin. Huolestuttavaa on, että Facebook pystyy kohdentamaan mainontaa tarkasti ilman, että heidän edes tarvitsee kuunnella käyttäjien puhetta”.
Facebook pystyy muutenkin keräämään valtavasti tietoa vaikkapa ihmisen käyttäytymisestä, elämäntilanteesta, asuinympäristöstä, netin käytöstä, sosioekonomisesta tausta ja elinympäristöstä. Tietoja voidaan kerätä esimerkiksi nettiselailumme ja julkaisujen jakamisen avulla.
”Esimerkiksi paikkatietojen ja sensoritekniikoiden avulla Facebookin tekoäly tietää, mitkä mobiililaitteet ovat olleet lähekkäin. Tekoäly rakentaa korrelaatioita, joilla pystytään ennustamaan asioita niin tarkkaan, että välillä tuntuu, että onko tämä vakoilua.”
Tekoälyn keräämää profiloituvaa henkilötietoa myydään eteenpäin. ”Facebookin ansaintamalli perustuu siihen, että mainokset saataisiin mahdollisimman osuviksi.”
Jos ei ole antanut Facebook-sovellukselle oikeutta tunnistaa sijaintia, Facebook voi todennäköisesti ostaa sijaintitiedon sellaisen sovelluksen toimittajalta, jolle käyttäjä on sijaintitiedon antanut. ”Voi riittää, että lenkkikaverisi on googlannut peruukkeja, ja Facebook huomasi, että kävelitte 45 minuuttia vierekkäin.”
IP-osoite kertoo
Mainoksia voidaan kohdentaa vaikkapa tietokoneen ip-osoitteen avulla.
”Kun tein omakotitalossa remonttia, toisella puolella asuntoa lapseni Facebookiin alkoi tulla mainoksia, että kiinnostaisivatko häntäkin Ekovilla-lämpöeristeet – vaikka ainut yhdistävä tekijä oli jaettu langaton verkko. Palvelu kokeili kepillä jäätä.”
Laatikaisen mukaan someyritykset profiloivat elämäntilanteen: ketkä työskentelevät rakennusalalla ja ketkä ovat kotona lasten kanssa. Tekoäly rakentaa tiedon rutiineista: jos kirjaudut työpaikalla aina lounastauolla Facebookiin, ja tekoäly tietää, mikä yritys tässä sijaintitiedossa on, niin suurella todennäköisyydellä työskentelet kyseisessä firmassa.
Tekoäly analysoi esimerkiksi jokaisen Instagramissa julkaistun kuvan. Tekoäly tunnistaa vaikkapa, että lattiallasi möngertää vauva.
”Ennustaminen voi olla hämmästyttävän tarkkaa ilman, että tarvitsee vakoilla. Hämmästyttävää on myös, miten ennustettavia me ihmiset olemme, vaikka ajattelemme elävämme elämää juuri niin kuin huvittaa. Silti suuressa osassa asioita elämme ihan niin kuin kaikki muutkin.”
”Data on öljyä”
Onko väärin, että puhelin kuuntelee meitä silloinkin, kun emme haluaisi?
”Tämä on jatkuvaa köydenvetoa yksityisyydensuojan ja nykyaikaisten palveluiden välillä. Yritykset yrittävät maksimoida tuottojaan ja kokeilevat laillisuuden reunoja koko ajan. Toisaalta ihmiset olettavat, että Facebook, Instagram ja Youtube ovat aina saatavilla, toimivat virheettä ja ovat ilmaisia.”
”Ei voi odottaa, että yhtiöt ylläpitäisivät kaikkea it-infraa ja antaisivat tuotteet meille ilmaiseksi. Data on nykyajan öljyä, ja me ihmiset olemme oliiveja, joista sitä öljyä puristetaan.”
Yksityisyydensuojalainsäädäntö ja gdpr määrittelevät, miten ihmisten henkilökohtaisia ja luottamuksellisia tietoja pitäisi käsitellä. Ihmisten pitäisi aina olla tietoisia, milloin heistä kerätään tietoa ja mihin sitä käytetään. Laatikaisen mielestä ihmiset eivät välttämättä aina näitä asioita kuitenkaan tiedä. ”Näistä käydään oikeutta ja välillä yritykset saavat näpeilleen ja välillä taas saavat jatkaa.”
