Helsinkiläispari haluaisi asua laivassaan ympäri vuoden, mutta kaupunki ei salli sitä

Christian ja Mervi Wennerstrand haluaisivat asua laivassaan ympäri vuoden, mutta luvallista asuntolaivapaikkaa Helsinkiin on saatu odottaa jo vuosikymmenet. Herttoniemen Kipparlahden satamahanke etenee, mutta hitaasti. Mervi ja Christian Wennerstrand haluavat asua laivassa Helsingissä läpi vuoden. ”Odotamme päivää, että se olisi luvallista ja normaalia edes yhdessä Helsingin satamassa.” Kuva: Pipsa Sinkko-Westerholm HS 16-Metrinen sinivalkoinen moottorialus Bohemia seisoo laiturissa Itä-Helsingissä. Kapteeni Christian Wennerstrand toivottaa tervetulleeksi alukselle. Mervi Wennerstrand puolestaan harmittelee, että kesäkukat on jo viety asunnolle Tikkurilaan talven alta. Tai siis mökille, kuten he asuntoaan kutsuvat. Koti on laivassa. Pian tosin myös pariskunta joutuu muuttamaan talveksi pois kotoaan. ”Kaupunki ei anna lupaa asua laivassa. Jostain syystä kesällä asiaan ei puututa”, Mervi Wennerstrand sanoo. Pariskunta on asunut laivassa jo 20 vuotena. Koko sen ajan he ovat odottaneet Helsinkiin luvallista laituripaikkaa. Se tarkoittaisi, että osoite voisi olla virallisesti laivassa ja laivaan saisi kunnallistekniikan, kuten viemärin. Nyt likavedet kerätään tuhatlitraiseen septitankkiin, joka pitää tyhjentää kaksi kertaa vuodessa. Sähkön ja veden saa täällä laiturista. Tarkkaa paikkaa pariskunta ei varkaiden vuoksi halua paljastaa. KESÄISIN pariskunta seilaa Euroopan merillä ja asustaa satamissa: Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Belgiassa, Hollannissa, Ranskassa, Portugalissa, Espanjassa. Pisin matka Välimerellä kesti kolme vuotta. Aikaisemmin aluksena oli isompi moottorilaiva Ettrick, jossa pariskunta asui 14 vuotta ympärivuotisesti. ”Ensimmäiset kahdeksan vuotta asuimme talvet Kalasatamassa Helsingin Sataman vuokralaisena ilman mitään ongelmia”, Mervi Wennerstrand kertoo.

Bohemia-laiva ohjataan satamasta ulos ruorilla ja sen jälkeen matkasta vastaa autopilotti. Christian Wennerstrand esittelee karttaohjelmaa. Kuva: Pipsa Sinkko-Westerholm HS Kalastajille tarkoitetusta laiturista sai veden ja sähköt. Vieressä oli parkkipaikka autolle ja huoltorakennuksessa vessa ja suihku. Sitten Kalasatamaa alettiin rakentaa. ”Tulin yhtenä päivänä töistä kotiin ja sähkö- ja vesijohdot oli katkaistu. Täysin ilman ennakkovaroitusta”, Mervi Wennerstrand kertoo. Alkoi soittelu silloiseen liikuntavirastoon, josta lopulta osoitettiin uusi paikka Hietalahden satama-altaalta vuonna 2011. Mutta siellä alkoi uhkailu. ”Kaupunki kävi toistuvasti sanomassa, että menetämme paikan, jos asumme laivassa talvella. Vaadittiin, että vakituinen osoite pitää olla maissa.” Samankaltaisia kokemuksia on myös muilla asuntolaivureilla. Helsingissä heitä on joitain kymmeniä. Innoboat-aluksen omistaja Matti Myllymäki kertoo, että ongelmat viranomaisten kanssa alkoivat heti, kun he olivat tuoneet Yhdysvalloista Suomeen 24-metrisen, alumiinirakenteisen asuntolaivansa vuonna 2012. Ensin asiasta väännettiin tullin kanssa hallinto-oikeudessa saakka. ”Siitä alkoi virkamiesten mielivaltainen piina, siirtokehotukset ja lopulta häätömääräys. Meiltä uhattiin katkaista sähköt keskellä talvea.” Myllymäki joutui lupaamaan kaupungille, ettei laivassa asuta. Hän kokee, että viranomaiset kohtelivat heitä kuin rikollisia, vaikka laiva on vakuutettu, huippumoderni, ekologinen ja erityisesti Suomen olosuhteisiin suunniteltu. ”Emme ole voineet asua asuntolaivassamme yhdeksään vuoteen. Laiva seisoo huonolla paikalla, ja käytämme sitä vain kesäisin.”

Ensimmäistä luvallista paikkaa asuntolaivoille on suunniteltu Herttoniemen Kipparlahdessa sijaitsevalle vanhalle margariinitehtaan lastauslaiturille jo lähes 20 vuotta. Keula- tai peräkiinnityksellä paikalle mahtuu kymmenen alusta. Kuva: Pipsa Sinkko-Westerholm HS Asuntolaivojen paikaksi suunniteltiin 1990-luvun alussa Kaisaniemen rantaa. Laajemmin kaupunki kartoitti mahdollisia asuntolaivapaikkoja ensimmäisen kerran vuonna 2005. Paristakymmenestä paikasta parhaaksi valikoitui Herttoniemen Kipparlahti. Paikalla sijaitsee 1950-luvulla rakennettu Paasivaara Oy:n margariinitehtaan betoninen lastauslaituri. Lisäksi asemakaavaan oli mahdollista tehdä muutoksia. Mervi Wennerstrand perusti Kipparlahden asiaa edistämään Asuntolaivurit ry:n vuonna 2006 ja toimi sen puheenjohtajana 12 vuotta. Koko sen ajan hän kävi kaupungin kanssa neuvotteluja aktiivisesti. Kipparlahden asemakaavaan saatiin lopulta asuntolaivat mahdollistava kaavamuutos vuonna 2012. Käsittelyyn kului viisi vuotta. Toteuttaminen on edennyt vielä hitaammin. ”Virkamiehet ja päättäjät ovat vaihtuneet monta kertaa, ja asia on jouduttu aloittamaan aina uudelleen alusta.” Vuonna 2015 Asuntolaivurit teki oikeusasiamiehelle kantelun asian hitaasta etenemistä. Kävi ilmi, että virastot oli määrätty saattamaan asia päätökseen jo vuonna 2013, mutta niin ei ollut tapahtunut. Vuonna 2019 Helsinki julkaisi merellisen strategiansa, jonka mukaan veneilijöiden palveluita tulee parantaa. Samana vuonna kaupunki hyväksyi Asuntolaivurit ry:n hakumenettelyn kautta Kipparlahden laiturin ja ranta-alueen varaajaksi. Nyt varaussopimusta on uusittu vuosi kerrallaan, ja laituri seisoo tyhjillään. Wennerstrandit eivät olisi ikinä uskoneet, että asian käsittely voi viedä lähes 20 vuotta. ”Helsinki on ainoa paikka Euroopassa, jossa laivassa ei saa asua. Esimerkiksi Tukholmassa se on täysin normaalia ja tarkoitukseen löytyy useita hienoja paikkoja. Täällä ei saada edes yhtä laituria aikaiseksi.”

Mervi Wennerstrand perusti Asuntolaivurit ry:n vuonna 2006 edistämään laivassa asujien asiaa. Kuva: Pipsa Sinkko-Westerholm HS Asuntolaivurit ry:n nykyinen puheenjohtaja Aleksi Sutinen kertoo, että neuvottelut kaupungin kanssa ovat edelleen kesken. Olemassa olevaan kaavaan tarvitaan vielä muutoksia. ”Hankkeesta yritetään tehdä kaikille sopiva ja toteuttamiskelpoinen ennen kuin lopullinen sopimus alueen pitkäaikaisesta vuokraamisesta voidaan allekirjoittaa”, Sutinen kertoo. Kipparlahden laituriin on uusien suunnitelmien mukaan tulossa paikat kymmenelle asuntolaivalle. Hankkeessa mukana olevien yhdistyksen jäsenten on tarkoituksena perustaa toiminnalle yhtiö. Osakkaat maksavat itse paikalle tarvitut asiat, kuten kunnallistekniikan ja huoltorakennuksen. Koko hankkeen kustannusarvio on 200 000-400 000 euroa. Sutinen ymmärtää, miksi kaupunki on asettanut laiva-asumiselle niin tarkat säännöt ja kriteerit. ”Joistain vähemmän edustavista asuntolaivoista on saattanut muodostua ongelmia satamille. Kaupunki haluaa, ettei asumiseen liity riskejä.” Yhteistyö kaupungin kanssa on Sutisen mukaan edennyt viime vuodet hyvässä yhteisymmärryksessä. Hän toivoo, että kaava-asiat saadaan kuntoon vielä tämän vuoden aikana. ”Asiaan on suhtauduttu jopa innostuneesti. Nyt hanke on lähempänä toteutumista kuin koskaan aikaisemmin.”

Bohemia-laivassa on puulämmitteinen sauna, joka lämmitetään kesäisin kerran viikossa. Kuva: Pipsa Sinkko-Westerholm HS Herttoniemen aluekehittämisen projektinjohtaja Kati Kiyancicek kaupunginkansliasta kertoo, että asian käsittelyä ovat hidastaneet muun muassa henkilöstömuutokset. Kiyancicekin mukaan tällä hetkellä laituriin tehdään kuntotutkimusta. ”Pitää varmistaa, että vanha betonilaituri kestää käytössä vielä ainakin 30 vuotta, sillä se on tarkoitus vuokrata asuntolaivureille pitkäksi aikaa.” Kuntotutkimuksissa voi hänen mukaansa kestää loppuvuosi. Kaupunkiympäristön kaavoituksessa syyskaudella aloittanut arkkitehti Julia Rytkönen vahvistaa, että Asuntolaivurit on hakenut kaavaan muutosta jo noin vuosi sitten. Selvitysten jälkeen muutokset käsitellään kaavan poikkeamina, joista päätöksen tekee maankäyttöjohtaja. Päätöksenteko tapahtuu Rytkösen mukaan arviolta vuoden 2024 alussa. ”Rannassa kulkeva kävely- ja pyöräily-yhteys alueelle, laivojen kiinnitystapa laituriin sekä parkkipaikan sijainti pitää ratkaista vielä”, Rytkönen sanoo. POIKKEAMISPÄÄTÖKSEN jälkeen asia etenee rakennusvalvontaan rakennuslupa­hakemuksena. Silloin tulee ratkaista maankäyttö- ja rakennuslakiin liittyvä perustavanlaatuinen ongelma. Asunnoksi voi Suomessa rekisteröidä vain rakennuksen, jonka laki määrittele ”kiinteäksi tai paikalla pidettäväksi rakennelmaksi tai laitokseksi”. Asuntolaivat ovat taas alusrekisteriin merkittyjä aluksia. Käytännössä se tarkoittaa, että laivassa ei saa olla virallisesti kirjoilla. Rakennusvalvonnan lupakäsittelijän Valtteri Suontaustan mukaan laivojen pysyvä kiinnittäminen laituriin ei ole ratkaisu, sillä nykyisen asemakaavan mukaan paikalle tulevien alusten on oltava merikelpoisia, rekisteröityjä aluksia. Yhdeksi mahdollisuudeksi hän ehdottaa, että asunnoksi rekisteröitäisiinkin jokin muu kiinteä rakennus, kuten viereen tuleva huoltorakennus. ”Meillä on tahtoa edistää asiaa, joten eiköhän asia saada jollain tavalla onnistumaan.”

Bohemia-laiva on Christian ja Mervi Wennerstrandin koti. Kesäisin pariskunta seilaa Euroopan merillä. Kuva: Pipsa Sinkko-Westerholm HS Vaikka laiva-asuminen muuttuisikin luvanvaraiseksi Kipparlahdessa, ei se tarkoita, että siitä tulisi luvallista muualla Helsingissä. Asuntolaivureiden Sutinen pitää mahdollisena, että onnistuessaan hanke voisi toimia hyvänä esimerkkinä muillekin hankkeille. ”Helsingissä rantaviivaa riittää, joten muitakin paikkoja varmasti löytyy, jos halua on.” Helsingin kaupunkiympäristön toimialan maankäyttöjohtajan Rikhard Mannisen mukaan asiaan suhtaudutaan ”periaatteessa” myönteisesti. ”Jos edellytykset täyttyvät, ja sopiva paikka löytyy. Kovin montaa paikkaa ei kuitenkaan ole selvityksissä löydetty.” Suomessa haastetta tuottavat Kiyancicekin mukaan sääolosuhteet. Ruotsissa, Tanskassa tai Etelä-Euroopassa olosuhteet ovat erilaiset. Wennerstrandit ovat nyt Kipparlahden tilanteesta hyvällä, odottavalla mielellä. He haluavat asua jatkossakin laivassa Helsingissä, mieluiten läpi vuoden. ”Odotamme päivää, että se olisi luvallista ja normaalia edes yhdessä Helsingin satamassa.” Lähde: HS.