Virolaiset saivat saunaperinteensä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle ennen Suomea. Maiden saunaperinteissä on paljon yhteistä, mutta myös joitain kiinnostavia eroja.
Vesa Marttinen
Kaakkois-Virossa sijaitsevan Võrumaan maakunnan savusaunaperinnettä pidetään omaleimaisena ja ainutlaatuisena.
Se lisättiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle vuonna 2014. Sitä markkinoidaan saunan juhlavuotta viettävän Viron keskeisenä saunaelämyskohteena, ja se on Viron Oscar-ehdokkaaksi valitun Savusaunasisaruus-elokuvan teema ja tapahtumapaikka.
Myös suomalaiset ovat tunnetusti saunaa rakastava kansa, ja tällaisesta hehkutuksesta nouseekin mieleen kysymyksiä. Mikä Võrumaan saunakulttuurissa on niin erityistä? Ja miten se poikkeaa suomalaisesta saunaperinteestä, joka valittiin Unescon listalle kuusi vuotta myöhemmin?
Savusaunasisaruus sukeltaa syvälle
Visit Estonia ja Viron suurlähetystö Helsingissä järjestivät maanantaina median edustajille tilaisuuden, jossa esiteltiin virolaista saunaperinnettä.
Tilaisuuden aluksi esitetyssä Savusaunasisaruus-elokuvassa on paljon tuttuja elementtejä. Pieni joukko naisia hikoilee savusaunan hämärässä valossa. Keskustelut liittyvät ensin nuoruuden ulkonäköpaineisiin, seurustelukokemuksiin ja terveyteen. Joku kertoo, kuinka tuli kaapista, toinen puhuu rintasyövästään.
Loppua kohden keskustelunaiheet syvenevät entisestään: Perheväkivalta, kohtukuolema, raiskaus. Välillä vihdotaan ja kastaudutaan avannossa.
Virolaisen Anna Hintsin ohjaama Savusaunasisaruus muistuttaa monin tavoin Joonas Berghällin ja Mika Hotakaisen elokuvaa Miesten vuoro (2010), jossa suomalaiset miehet jakavat koskettavia elämänkokemuksiaan saunan lauteilla.
Hintsin ohjaustyö palkittiin Yhdysvalloissa Sundance-elokuvajuhlilla ja elokuva on valittu Viron viralliseksi Oscar-ehdokkaaksi. Helsingin mediatilaisuuteen osallistunut elokuvan tuottaja Marianne Ostrat arvioi, että vaikka elokuva kertoo enemmän ihmisistä kuin saunasta, juuri sauna ja siihen liittyvä turvallisen ympäristön mielikuva on keskeinen syy siihen, miksi elokuvan päähenkilöt uskalsivat kertoa kameralle syvimpiä salaisuuksiaan.
Elokuvaa on esitetty pitkin vuotta Euroopan lisäksi muun muassa Hongkongissa ja Yhdysvalloissa. Tulevana perjantaina se saa ensi-iltansa myös Suomessa.
Vihtominen suositumpaa kuin Suomessa
Virolaisen saunakulttuurin voimahahmo, saunottaja ja saunayrittäjä Eda Veeroja pyörittää Võrumaalla maatilaa, jossa vierailee noin 8 000 turistia vuodessa. Veeroja saunottaa heistä jokaisen aina tuntikausia kestävän perinteisen kaavan mukaan.
Tämänkaltaiset ohjatut saunaelämykset ovat keskeinen eroavaisuus virolaisen ja suomalaisen saunakulttuurin välillä. Suomalainen on tottunut lämmittämään oman saunansa ja heittämään omat löylynsä, mutta Virossa on hyvin yleistä antautua myös löylymestarin saunotettavaksi.
Tästä saadaan maistiainen myös mediatilaisuudessa. Toimittajat on kärrätty bussikyydillä elokuvateatterista Jätkäsaareen, jossa sijaitsevan Uuden Saunan lauteilla Veeroja aloittaa meditatiivisen istuntonsa.
Sessio pitää sisällään loitsuja, lauluja, noitarumpua, rauhallista hengittämistä, vihtomista ja löylyn heittoa. Veerojan kotitilalla saunotukseen kuuluu myös suolan, hunajan ja jopa tuhkan hierominen iholle saunomisen yhteydessä. Saunomisen jälkeen syödään savusaunassa palvattua lihaa.
Kansainvälisen saunaliiton presidentti Risto Elomaa avaa pukuhuoneen puolella lisää võrumaalaisen saunakulttuurin nyansseja. Hän kertoo käyneensä monet kerrat Etelä-Virossa saunamatkoilla. Myös Veerojan pyörittämä Mooskan tila on hänelle tuttu paikka.
Elomaan mukaan Võrumaalla tapoihin kuuluu, että saunaan astuttaessa kiuasta eli saunan henkeä tervehditään kunnioittavilla loitsuilla. Suurin ero suomalaiseen saunakulttuuriin on Elomaan mukaan kuitenkin runsas ja monipuolinen vihdan käyttö.
– Virossa ja erityisesti Võrumaalla ei mennä koskaan saunaan ilman vihtaa. Suomessa se on puolestaan melko harvinaista, Elomaa sanoo.
Virossa käytetään vihdan materiaalina muutakin kuin koivua: esimerkiksi tammivihta on varsin tyypillinen. Vihtomisperinne on muutenkin monipuolisempi kuin Suomessa.
Virolaisen Saunaelamus-yrityksen löylymestari Rain Pärnaste tarjoaa tästä esimerkin: Hän näyttää, kuinka tammivihdalla vihdotaan ensin perinteisesti, välillä kovemmin, välillä pehmeämmin. Lopuksi vihdalla sivellään vihdottavan vartaloa pehmeästi päästä varpaisiin ja takaisin.
Myös suhtautumisessa alastomuuteen on eroa. Helsingin mediatilaisuudessa saunotaan häveliäästi uima-asut päällä, mutta Võrumaan perinteisiin kuuluu saunominen alasti, sukupuolet ja -polvet iloisesti sekaisin. Ja tähän puolestaan liittyy se ehkä tärkein saunasääntö, joka tunnetaan niin Virossa kuin Suomessakin.
Koska saunassa ollaan alasti, myös valta-asemat ja tittelit on tapana jättää pukuhuoneeseen. Saunassa herrat ja narrit, pomot ja duunarit, rikkaat ja ryysyläiset istuvat kaikki samoilla lauteilla, samalla asialla. Niin Virossa kuin Suomessa. Lähde:Yle
