LUT-yliopiston energiatehokkuuden professori Jero Ahola laski, että saunominen olisi kalliina pörssisähköpäivänä maksanut kymmenen euroa.
Mirjami Saarinen
Takana ovat talven ensimmäiset, mutta eivät viimeiset paukkupakkaset. Energiaremontteja ei tähän hätään ehdi välttämättä tehdä, mutta jo pienillä arjen muutoksilla pystyy säästämään lämmityskustannuksissa.
Ensimmäinen niistä on sisälämpötilan laskeminen muutamalla asteella.
”Paljon käytetty nyrkkisääntö on, että sisälämpötilan laskeminen yhdellä asteella pudottaa energian kulutusta viidellä prosentilla,” sanoo LUT-yliopiston energiatehokkuuden professori Jero Ahola.’
1. Ennakoi. Kun luvassa on pakkasia, kannattaa omakotitalossa laittaa takkaan puita jo etukäteen, jotta asunto ei pääse missään vaiheessa kylmenemään.
2. Ei liian lämmintä. Sopiva sisälämpötila on yleensä 20-21 astetta, makuuhuoneessa voi olla vähemmänkin.
3. Sisusta uudelleen. Huonekalujen sijoittelu vaikuttaa siihen, miten kylmältä ja vetoisalta huone tuntuu. Esimerkiksi pöytä tai verhot voivat estää lämpimän ilman kiertämisen lämpöpatterin luota muualle huoneeseen.
4. Ikkunat vain hetkeksi auki. Jos asunnossa ei ole koneellista ilmanvaihtoa, ikkunat kannattaa avata pakkasilla vain muutamaksi minuutiksi.
5. Kylppärin ovi kiinni. Kylpyhuoneessa on usein lattialämmitys käyttömukavuuden ja tilojen kuivumisen vuoksi. Lämpö kannattaa pitää kylpyhuoneessa pitämällä sen ovi kiinni.
6. Muista huolto. Lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät tulee huoltaa säännöllisesti, jotta ne toimivat mahdollisimman hyvin.
Osassa tiloista, kuten esimerkiksi varastoissa, lämpötila on mahdollista säätää alemmaksi kuin niissä huoneissa, missä oleskellaan. Jäätymisvaaraa ei kuitenkaan saa olla.
Kosteissa tiloissa voi olla käytössä sähköön perustuva lattialämmitys. Se kuluttaa paljon energiaa, joten se kannattaa säätää maltilliselle lämmölle.
Viime talven korkeat sähkön hinnat johtivat siihen, että osa ihmisistä piti pesutilojen lattialämmitystä päällä vain suihkun jälkeen.
”En ottaisi välillä lämpöä kokonaan pois, säätäisin vaan lämpötilaa. Tämä siksi, ettei tulisi kosteusongelmaa”, Ahola sanoo.
Ostetuilla puilla lämmittäminen ei ole halpaa
Jos on mahdollisuus tehdä pieniä investointeja vielä tähän talveen, Ahola suosittelee puhallusvillan lisäämistä rakennuksen yläpohjaan ja ilmalämpöpumpun hankintaa.
Helpointa lämmityskuluissa säästäminen on niillä noin 15 prosentilla suomalaisista kotitalouksista, joilla on pörssisähkösopimus. Tällöin kodinkoneiden käytön, lämminvesivaraajan ja sähköauton lataamisen voi säätää edullisimmille tunneille.
Kaukolämmön hinta on ollut melko vakaata, eivätkä siihen kotitaloudet voi vaikuttaa.
Kaukolämpöverkkoon kuuluvissa kerrostaloasunnoissa kovin sähkösyöppö on sauna. Saunominen kannattaa ajoittaa halvan sähkön tunteihin, sillä siitä voi kertyä yllättävän iso lasku.
arraskuun 21. päivä jopa euron kilowattitunnilta, laskin, että saunominen olisi maksanut kymmenen euroa. Tosin muutama päivä myöhemmin, kun pörssihinta romahti sähköpörssiin tehdyn virheellisen tarjouksen takia, saunomalla tienasi viisi euroa”, Ahola sanoo.
Omakotitaloissa on usein käytössä takka tai jokin muu puulämmitettävä lämmönlähde. Sitä voi käyttää tuomaan tupaan mukavuuslämpöä, jos peruslämpö tuntuu liian kylmältä.
Jos takassa palavat halot ovat ostettuja, kyse ei ole halvasta lämmitystavasta.
”Ostetun koivuhalon tuottama lämpö maksaa noin sata euroa megawattitunnilta tai jopa enemmän. Se olisi noin sähkönä noin 10-15 senttiä kilowattitunnilta, eli mitenkään halpaa se ei ole”, Ahola sanoo.
Jos puu löytyy omasta metsästä, lämmityksen hinta riippuu siitä, minkä arvon omalle työlle antaa.
Sekä lämpötehokkuuden että ympäristöystävällisyyden kannalta on tärkeää, että poltetaan vain kuivaa puuta, tulisija on kunnossa ja sytyttäminen tapahtuu päältä.
Tästä huolimatta puulämmittäminen tuottaa pienhiukkasia ympäröivään ilmaan.
”Kovalla pakkasella, kun savu ei oikein nouse, sen huomaa ilmanlaadusta omakotitaloalueilla, kun ihmiset polttavat takoissaan ja tulisijoissaan puita. Paljon puhutaan vaan hiilidioksidipäätöistä, mutta kyllä pienhiukkasetkin ovat todella ikävä asia”, Ahola sanoo.
Osassa kaukolämmössä yhä fossiilista energiaa
Yleisellä tasolla suomalaiskodit lämpenevät nykyään selvästi aiempaa ympäristöystävällisemmin. Kaukolämpö yhdistetään usein hiileen, mutta sitä käytetään enää suurimmissa kaupungeissa. Nekin ovat lähivuosina luopumassa siitä.
”Helsingissä poltetaan vielä hiiltä ja Oulussa turvetta”, Ahola sanoo.
Selvästi ympäristöystävällisin lämmitysmuoto on sähkö, jota tuotetaan enenevässä määrin uusiutuvalla energialla ja ydinvoimalla.
Sähkössä on lämmittäjän kannalta myös se hyvä puoli, että se on sitä ympäristöystävällisempää, mitä halvempaa se on.
”Kun sähkö on halpaa, sen lähteenä ovat tuuli-, aurinko ja vesivoima sekä ydinvoima. Sen sijaan kalliissa sähköissä voi jolla jotain fossiiliakin mukana”, Ahola sanoo. Lähde:Te/ Talotekniikkayritys Are
