Pakkasen paukkuessa ulkona takat ovat monella kovassa käytössä. Kovalla pakkasella tulisijoja, kuten takkaa tai uunia, lämmitetään helposti liikaa. Liian innokas lämmitys voi aiheuttaa jopa tulipalon.
Termi tulipalopakkanen on todennäköisesti syntynyt siitä, että pakkasella taloja lämmitetään enemmän ja samalla myös tulipalot lisääntyvät. Kirpakat pakkaset näkyvät myös tällä hetkellä pelastuslaitosten tehtävämäärissä. Osa hälytyksistä on kuitenkin sellaisia, joissa kyse ei ole varsinaisesta tulipalosta vaan automaattiset palohälyttimet reagoivat pakkaseen.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön vanhempi asiantuntija Ilpo Leino on tutkaillut tilastoja. ”Yllätyin itsekin, että vielä 2010 tilastoitiin noin 900 tulisijasta ja hormista alkanutta tulipaloa, kun viime vuonna määrä oli pudonnut 480:een. Tulipalot ovat vähentyneet, mutta niitä kuitenkin sattuu edelleenkin, eli huoli on todellinen.”
Osa tulipaloista johtuu siitä, että tulisijoja lämmitetään liian nopeasti, liian kuumaksi.
”Yhtä tiettyä toimintaohjetta on kuitenkin vaikea antaa, koska tulisijoja on niin monenlaisia.” Ilpo Leino
”Tulisija ja hormi ovat kovilla, jos tulisijaa lämmitetään parikin päivää. Olennaista olisi, että luetaan tarkasti sekä tulisijan että hormin käyttöohjeet. Oikeastaan asia olisi pitänyt selvittää jo takan suunnitteluvaiheessa, jotta takka ja hormi ovat varmasti yhteensopivat”, Leino sanoo.
Hormin lämpötilan kesto on oleellisin tieto. Esimerkiksi teräshormeissa jatkuvan lämpötilan kesto voi olla 600 astetta. Muurattu hormikaan ei välttämättä ehdi viilentyä tarpeeksi, jos puita lisätään tulisijaan kaiken aikaa.
Takan ohjeissa on yleensä tarkasti kerrottu, kuinka monta kiloa puuta yhdellä lämmityskerralla voi polttaa. Usein ohjeissa kerrotaan esimerkiksi, että lämmityskertoja voi vuorokaudessa olla enintään kaksi ja niiden välillä pitää olla kymmenen tunnin tauko. Näillä lämmityskerroilla etenkin varaavaa tulisijaa voi kuitenkin lämmittää reilusti, jotta tulisijan massa kerää lämmön mahdollisimman tehokkaasti.
”Ohjeita on syytä kunnioittaa, jotta tulisijaan ei tule halkeamia tai muita vikoja. Tiedot pitäisi löytyä myös talon huoltokirjasta. Jos sellaistakaan ei löydy, valmispiipuissa on usein arvokilpi, josta selviää valmistaja. Viimeistään valmistajalta nämä tiedot sitten selviävät.”
Leino muistuttaa, että nuohous olisi syytä teetättää säännöllisesti. ”Nuohooja osaa takan ja hormin perusteella kertoa myös mahdollisista käyttövirheistä.”
SPEKin asiantuntijan mukaan lainsäädäntö ei vaadi koteihin alkusammutuskalustoa, mutta hän suosittelee sammutuspeitteen ja käsisammuttimen hankintaa.
”Käsisammutin ja sammutuspeite olisi myös oltava helposti käyttöön otettavissa. Ei auta, jos niitä pitää hätätilanteessa kaivella siivouskaapin perältä. Toimiva palovaroitin on myös hyvä henkivakuutus. Se hälyttää, jos jotakin sattuu esimerkiksi lämmityksen jälkeen.”Lähde:MT
